Fysioterapiaopettajien osaaminen nyt ja tulevaisuudessa

Abstract

Tulevaisuudessa opettajan työ tulee muuttumaan muun muassa digitalisaation, teknologian kehittymisen, opiskelijoiden lisääntyvän tietämyksen sekä taloudellisten resurssien myötä. Tämä aiheuttaa uusia vaatimuksia opettajille, joista heidän tulee olla tietoisia. Opettajien on kyettävä lisäämään omaa osaamistaan esimerkiksi verkko- opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä teknologian ja eri opetusmenetelmien hyödyntämistä opetuksessaan. Näiden ohella opettajien oma jaksaminen nousee tärkeään rooliin.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata fysioterapiaopettajien näkemyksiäja itsearvioitua osaamista omasta työstään. Tarkastelu kohdistuu ajallisesti sekä nykyhetkeen että tulevaisuuteen, jolloin saadaan myös viitteitä siitä, mihin suuntaan osaamista on kehitettävä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opettajien täydennyskoulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi tuloksia on mahdollista käyttää fysioterapian koulutuksen tulevaisuuden kehityssuuntien arvioinnissa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksen mukaisesti. Tutkimusaineisto kerättiin 12 eri ammattikorkeakoulusta työskenteleviltä fysioterapiaopettajilta (n=48, vastausprosentti 45 %), jotka toimivat tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa pää- ja sivutoimisesti. Tutkimuksessa käytettiin Helakorven (2012) mittaria, joka muokattiin tähän tutkimukseen sopivaksi. Aineisto kerättiin sekä sähköisellä että paperisella kyselylomakkeella syksyn 2018 aikana. Fysioterapiaopettajien itsearvioitu osaaminen määräytyi sen mukaan, miten samaa ja eri mieltä tutkittavat olivat mittarin väittämien kanssa. Määrällisen osuuden lisäksi avoimilla kysymyksillä selvitettiin opettajien näkemyksiä ja kokemuksia omasta osaamisestaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Aineisto analysointiin määrällisten kysymysten osalta tilastollisin menetelmin ja avoimien kysymyksien osalta induktiivista sisällönanalyysiä mukaillen.

Fysioterapiaopettajat arvioivat osaamisensa erittäin hyväksi eri osaamisen osa-alueiden lasketun keskiarvon perusteella. Substanssin osa-alue koettiin parhaimmaksi (Ka 4,18, SD 0,43), kun taas työyhteisön osa-alueella osaaminen koettiin heikoimmaksi (Ka 3,99, SD 0,58), joka sekin kuvaa hyvää osaamistasoa. Avoimissa vastauksissa fysioterapiaopettajat toivat ilmi muun muassa täydennyskoulutustarpeitaan sekä työn kuormittavuutta aiheuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi opettajat pohtivat sitä, miten tulevaisuuden aiheuttamat muutokset tulee vaikuttamaan heidän työhönsä.