Marionin kansainvälinen tähteys : Suomen lehdistön rakentama tähtiverkko vuosina 1973–1980

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan iskelmälaulaja Marion Rungin kansainvälistä tähteyttä vuosina 1973–1980. Tutkielman alkuperäisaineistona on käytetty aikakausilehtien Apu ja Suomen Kuvalehti lehtiartikkeleita. Sanomalehtiaineistossa alkuperäislähteinä olivat Uusi Suomi, Länsi-Savo ja Etelä-Suomen sanomat -lehdistä poimitut artikkelit. Tutkimuskysymykseni aineistoille oli selvittää, miksi Marion nähtiin kyseisinä vuosikymmeninä Suomea erityisen hyvin edustavana tähtenä, minkälaista tähtikuvaa hänestä pyrittiin levittämään ja mitä tämä toisaalta kertoi ajan kulttuurista. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietämystä Suomen naisartistien historiasta. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt työssä Janne Mäkelän tähtiteoreettista näkemystä, joka pohjautuu osittain Richard Dyerin ajatuksiin elokuvatähteydestä.

Tutkimuksessani selvisi, että Marion nähtiin Suomea erityisen hyvin edustavana tähtenä sen takia, että hän edusti uudenlaista modernia suomalaisuutta. Hän rikkoi sopivissa määrin totuttujen normien rajoja, mutta samalla hän toimi täydellisenä esikuvana suomalaisten perinteisistä hyveistä, työteliäisyydestä ja hyveellisten perhearvojen vaalimisesta. Hänet nähtiin median tähtikuvassa usein hyveellisenä naisena. Marion oli alati onnellinen, hyväntuulinen ja hymyileväinen. Hänen tähtikuvaansa liittyi lehtiartikkeleiden perusteella myös huumori. Nämä piirteet nähtiin osana hyveellistä naiseutta, mutta toisinaan iloisuutta myös kummasteltiin lehdistössä. Iloisuuden arveltiin toisinaan johtuvan typeryydestä tai liiallisesta pinnallisuudesta. Marionin tähteydessä näyttäytyi kulttuurinen arvoristiriita, joka johtui Marionin musiikin edustamasta länsieurooppalaisesta euroiskelmä-genrestä. Tähän tyylilajiin liitettiin yhteenkuuluvuuden, huolettomuuden ja poliittisen neutraaliuden teemat, jotka näyttäytyivät useille suomalaisille lehtikirjoittajille pinnallisina. Keskeistä Marionin tähteydessä oli kuitenkin markkinoida kilttiä ja puolueetonta sanomaa suomalaisuudesta sekä liittää samalla Suomea lähemmäksi läntistä kulttuuripiiriä.