Millainen on ihanneopiskelijan malli ja onko kukaan sellainen? : Miten kasvatustieteen maisteriopiskelijat positioivat itsensä hyvinä opiskelijoina suhteessa ihanneopiskelijan malliin

Abstract

Yliopisto-opiskelun vaatimukset ovat jatkuvassa muutoksessa ja niin korkeakoulujen kuin myös niiden opiskelijoiden pitää kyetä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Koulutuspoliittiset suuntaukset ohjaavat korkeakouluja ja uusliberalistinen tehokkuusajattelu nostaa päätään. Syntyy monisyinen kokonaisuus, jossa opiskelijan tulee suorittaa opintojaan tehokkaasti, kunnioittaen samalla akateemisen yhteisön perinteitä. Onko ihanneopiskelijuus utopiaa vai saavutettavissa oleva status? Piileekö meissä kaikissa kuitenkin joitain ihanneopiskelijan piirteitä? Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisena kasvatustieteen maisteriopiskelijat näkevät ihanneopiskelijan mallin ja miten he positioivat itsensä hyvinä opiskelijoina. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Turun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan maisterivaiheen opiskelijaa. Tutkimus pyrkii tarkastelemaan uusliberalistisen tehokkuusajattelun ja perinteisten akateemisten ihanteiden esiintyvyyttä opiskelijoiden kuvaamissa ihanneopiskelijan malleissa ja itse omaamistaan ihanneopiskelijan ominaisuuksista. Tutkimuksen perusteella voidaan nostaa esiin kolme teema, jotka toistuvat haastateltavien subjektiivista näkemyksistä ihanneopiskelijan mallista. Näitä teemoja ovat 1) sosiaalinen toimijuus 2) Akateeminen kiinnostuneisuus ja 3) Tehokkuus. Puolestaan kuvatessaan ihanneopiskelijan ominaisuuksia itsessään esiin nousevat esiin uudet kolme teema, jotka ovat 1) Arvosanat 2) Motivaatio ja 3) Taktinen opiskelu. Teemojen sisällä uusliberalistisen koulutuspolitiikan tehokkuusajattelun ajatukset ja siihen liitännäiset konseptit nousevat esiin perinteisiä akateemisia arvoja useammin. Näitä konsepteja on kuitenkin helppo havaita ja nostaa esiin myös yhteyksistä, joissa niiden läsnäolo ei ole välttämättä tarkoituksen mukaista tai harkittua. Samalla perinteisten akateemisten arvojen sekä uusliberalistisen koulutuspolitiikan arvojen erottaminen täysin toisistaan on paikoitellen lähes mahdotonta niiden tulkinnanvaraisuuden myötä.