Ydinvoimalaitoksessa syntyvän metallijätteen yleisen valvonnasta vapautuksen menetelmien kehittäminen

Abstract

Teollisuuden Voima Oyj pyrkii lisäämään laitosyksiköidensä huolto- ja modernisointitöissä syntyvän metallijätteen kierrätystä. Metallijäte, jota syntyy laitosyksiköiden valvotulla alueella, määritellään ydinvoima-alaa koskevien lakien ja määräysten mukaisesti aina ydinjätteeksi. Ei-aktiivinen ydinjäte voidaan vapauttaa valvonnasta Säteilyturvakeskuksen antaman YVL D.4 -ohjeen mukaisesti, ja kyseinen jäte voidaan tämän jälkeen kierrättää tavanomaisena metallijätteenä. Yhtiön metallijätteen nykyinen valvonnasta vapauttaminen tapahtuu YVL D.4:n liitteen B mukaisesti. Liitteen B menetelmillä voidaan valvonnasta vapauttaa laitospaikalta 100 tonnia metallijätettä vuosittain. On arvioitu, että Olkiluoto 3 -laitosyksikön tullessa mukaan säännölliseen sähköntuotantoon, ei liitteen B massarajoitus riitä kattamaan kaikkea Olkiluodossa valvotulla alueella syntyvää ei-aktiivista metallijätettä. Tämän vuoksi yhtiö pyrkii muuttamaan valvonnasta vapauttamisen menettelyjään siten, että valvonnasta vapauttaminen voidaan tehdä YVL D.4:n liitteen A ehdoilla. Kyseisten ehtojen täyttyessä valvonnasta vapauttamiseen ei kohdistu massarajoituksia.

Nykyiset valvonnasta vapauttamisen menetelmät ovat kankeita ja perustuvat paljolti käsin tehtäviin mittauksiin. Yhtiön tavoite on YVL D.4:n liitteen A mukaiseen valvonnasta vapauttamiseen siirtymisen yhteydessä kehittää käytössä olevia mittausmenetelmiä sellaisiksi, että metallijätettä liikkuisi kierrätykseen enemmän ja nopeammin. Käytännössä menetelmien kehittämisen lopullinen tavoite on hankkia niin kutsuttu valvonnastavapautusmonitori, joka mahdollistaa metallijätteen teollisen mittakaavan prosessoinnin.

Tämän Pro gradu -tutkielman tulosten perusteella nopeimmin valvonnasta vapautettavan metallijätteen määrää saadaan lisättyä kehittämällä nykyisiä lajittelumenettelyjä. Ennen valvonnastavapautusmonitorin hankintaa yhtiön on määriteltävä metallijätteille nuklidivektorit, jotta valvonnasta vapauttamisessa voidaan hyödyntää energeettisten γ-säteilijöiden mittaustuloksia ja arvioida niiden avulla muiden jätteessä olevien radionuklidien määrää. Lisäksi tulee selvittää, miten α-hajoavien radionuklidien määrää arvioidaan nuklidivektoreihin, sillä yhtiön käyvillä laitoksilla tapahtuneiden polttoainevuotojen vuoksi α-hajoavien radionuklidien määrää ei voida arvioida mitättömäksi. Valvonnastavapautusmonitorin sijoittelua täytyy myös pohtia, jotta laitteen mittaustulokset eivät häiriinny taustasäteilystä.