Meillä on se tilanne mennyt täysin pieleen : Retoriset keinot julkisissa pahoitteluissa

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen julkisissa pahoitteluissa käytettyjä retorisia keinoja. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, minkälaisia retorisia keinoja julkisissa pahoitteluissa käytetään ja mihin niiden käytöllä pyritään. Tarkastelen myös sitä, kuinka yleistä erilaisten retoristen keinojen käyttö on, kun verrataan yritysten ja julkisuuden henkilöiden pahoitteluita.

Tutkimusaineistonani on 48 tekstiä, joista puolet on julkisuuden henkilöiden ja puolet yritysten pahoitteluita. Tekstit ovat enimmäkseen digitaalisilta uutissivustoilta keräämiäni uutisia, joista olen ottanut analyysini mukaan vain sitaatteja, jotka liittyvät pahoitteluun. Tämän lisäksi olen kerännyt tekstejä Facebookista ja Instagramista.

Analyysini perustuu pääosin Arja Jokisen (1999b) retoristen keinojen jaotteluun, mutta olen täydentänyt sitä kahdella Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttilan (1998) jaottelussa esitetyllä keinolla. Menetelmänäni käytän retorista analyysia. Lasken retoristen keinojen määrän teksteissä ja taulukoin esiintymät. Teksteistä lasken vain, esiintyykö tietty retorinen keino niissä vai ei, enkä siis laske jokaista yksittäistä esiintymää. Tutkin yleisimpiä teksteissä käytettyjä retorisia keinoja yksityiskohtaisemmin ja havainnollistan niitä esimerkeillä.

Tutkielmani keskeinen tulos on, että erilaisia retorisia keinoja käytetään suhteellisen monipuolisesti aineistoni pahoitteluissa. Aineistossani yleisimpiä retorisia keinoja olivat vahvistavat ilmaisut, liittoutumisasteen säätely, kvantifiointi, konsensuksella vahvistaminen sekä ääri-ilmaisut. Vahvistavilla ilmaisuilla pyrittiin vakuuttamaan lukija kirjoittajan varmuudesta ja pahoittelun aitoudesta. Liittoutumisasteen säätelyllä osoitettiin liittoutumisen aste väitteisiin, joka oli usein hyvin vahva tai hieman neutraalimpi. Kvantifioinnilla esimerkiksi viitattiin pahoittelun kohderyhmään tai pyrittiin vakuuttamaan lukija siitä, että pahoittelija ymmärtää toimintansa seuraukset. Konsensuksella vahvistamisen avulla osoitettiin, ettei väitteen esittäjä seiso väitteensä takana yksin. Ääri-ilmaisujen avulla korostettiin usein joitakin pahoittelijan toimintaan liittyviä piirteitä. Yleisimpien retoristen keinojen käyttöä havaitsin melko monessa tekstissä. Useita retorisia keinoja käytettiin kuitenkin alle kymmenessä tekstissä ja ironiaa ei yhdessäkään.

Useimpia retorisia keinoja käytettiin lähes yhtä paljon julkisuuden henkilöiden ja yritysten pahoitteluissa. Konsensuksella vahvistaminen oli hyvin yleistä yritysten pahoitteluissa. Julkisuuden henkilöiden pahoitteluissa yleisimmäksi retoriseksi keinoksi osoittautui vahvistavat ilmaisut, minkä lisäksi ääri-ilmaisujen käyttö oli hieman yleisempää kuin yritysten pahoitteluissa.