Orogeeninen kulta

Abstract

Kulta on ominaisuuksiensa ja harvinaisuutensa takia ollut arvokas materiaali tuhansia vuosia. Kullasta on aikojen kuluessa muodostunut merkittävä symboli rikkaudelle ja vallalle. Kultaa käytetään elektroniikkateollisuudessa lämmönjohtokykynsä ja reagoimattomuutensa takia. Maapallo sisältää kultaa ytimestä kuoreen. Eroosio ja rapautuminen kuluttavat kallioperää, raskas kulta irtoaa ja kertyy erilaisten prosessien mukana selkeämmiksi esiintymiksi. Kallioperään kulta keskittyy erilaisten puristus-muodonmuutosprosessien aikana törmääville laattojen reunoille akkretionaalisisa ja törmäysorogenioissa kulkeutuen hydrotermisten fluidien mukana hauraissa rakenteissa ja kiteytyessä juoniin. Suomessa on arkeeisia orogeenisiä kultaesiintymiä mm. Ilmomatsissa. Suurimmaksi osaksi Suomen metallivarannot muodostuivat paleoproterotsooisella aikakaudella monivaiheisen riftin aikana 2.45–1,92 Ga ja 1,9–1,8 Ga svekofennisen orogenian aikana. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kiistanalaista on vielä moni asia liittyen orogeenisten kultaesiintymien syntyyn, kuten metallin ja fluidien lähteet, fluidien reitit, kerrostumisen mekanismit ja ajoitus suhteessa alueellisiin ja metamorfisiin tapahtumiin. Matalalaajuiset, suuritonniset malmit hallitsevat kultamalmien nykyaikaista louhintaa. Muutaman vuosikymmenen aikana mielenkiinto on alkanut siirtyä kullasta enemmän kultaan assosioituviin metalleihin, kuten esimerkiksi nikkeli, kupari ja platinaryhmän malmit.