Varhaiskasvatuksen aseman vahvistaminen kehittyvällä johtajuudella

Abstract

Tämän tutkimuksen kohteena on varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisten muutosten myötä muuttunut varhaiskasvatuksen johtajuus. Varhaiskasvatuksen johtajuuteen liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa aina 1980-luvulta alkaen, mutta 2000-luvulla johtajuuden teema on herättänyt mielenkiintoa merkittävästi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. (Hjelt & Karila, 2021.) Tutkimustehtävänä on tarkastella varhaiskasvatuksen johtamiseen kohdistuvia työn vaatimuksia sekä niihin liittyviä muutoksia historiasta nykyhetkeen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen johtajuuden moninaiset osaamistarpeet tulee huomioida tehokkaammin koulutuksessa, jonka tarkoitus on kouluttaa laadukkaan johtajuusosaamisen omaavia johtajia varhaiskasvatuksen kontekstiin. Tutkimuksessa analysoitiin seitsemän eliittihaasteltavan teemahaastattelusta syntynyttä aineistoa sisällönanalyysin avulla. Aineisto jaettiin ensin kolmeen teemaan: varhaiskasvatuksen johtajuuden muutos, varhaiskasvatuksen johtajuuden nykytila sekä työtehtävät ja näköala vuoteen 2040. Lopulta kolmen teeman pääluokista tutkimus keskittyi neljään pääluokkaan, jotka yhdessä tunnustivat vahvasti varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista arvoa, merkitystä sekä varhaiskasvatuksen koulutusjärjestelmällistä asemaa. Kokonaisuudessa näkyy vahvasti muutokseen vaikuttavat tekijät, mutta samalla kokonaisuus ennustaa tulevaisuuden kehityssuuntaa. Merkittävän kehityksen mahdollistajana viimekädessä on nähtävissä laadukas varhaiskasvatuksen johtajuus. Tutkimustulosten perusteella voidaan todetta, että laadukas varhaiskasvatuksen johtajuus on merkittävässä asemassa mahdollistamassa ja vahvistamassa varhaiskasvatuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Jaettu pedagoginen johtajuus nojautuu tukevasti johtajan ammattitaitoon. Laadukas varhaiskasvatuksen johtajuus nähdään avainasemassa vahvistamassa hallinnonalan muutoksen käynnistämiä tehtävämuutoksia sekä varmistamassa lain ja perusteasiakirjojen mukaisen toiminnan toteutumisen. Viimekädessä johtajuudella on mahdollisuus edistää ja kirkastaa varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista arvoa ja merkitystä. Toteutuakseen laadukas johtajuus tarvitsee laadukkaan koulutuksen, jonka avulla vakiinnutamme varhaiskasvatuksen tasa arvoiseen asemaan osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.