Varjolainaajat perinteisten pankkien kilpailijoina? : Haastattelututkimus pankkien ja varjopankkien näkökulmasta

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee uutta varjolainaustoimintaa suhteessa perinteisen pankin toimintaan sekä varjolainaajien ja pankkien välistä kilpailua ja yhteistyötä. Varjolainaus viittaa ei-pankkisidonnaiseen lainaustoimintaan online-alustan välityksellä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisenä aikana pankkien pääomavaatimuksia sekä valvonta- ja monitorointivaatimuksia on kiristetty ja samanaikaisesti matala korkoympäristö on syönyt pankkien ansaintapohjaa, minkä vuoksi pankit ovat vähentäneet lainanantoaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankkien jättämä markkinarako on mahdollistanut uusien varjolainaajien alalle tulon, mutta toimijoiden kilpailullista asemaa on tutkittu kirjallisuudessa vielä niukasti. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa sovellettiin toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Aineisto kerättiin haastatteluissa, joissa asiantuntijoina oli kaksi perinteisen pankin edustajaa ja kaksi varjopankin edustajaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varjolainaajien kilpailuetuna ja pankista erottavana tekijänä voidaan pitää vain yhteen toimintoon erikoistumista, mikä mahdollistaa matalat alalle tulon kustannukset, toiminnan ketteryyden sekä toiminnan nopean kehittämisen. Toisin kuin perinteiset pankit, suurin osa varjolainausalustoista ei pidä välittämiään lainoja taseessaan eikä näin saa tuottoja korkokatteesta. Varjolainaajien ansaintamalli perustuu lainakohtaisiin välityspalkkioihin. Varjolainaajat eivät sisällytä lainanarviointiinsa erityisesti pk-yritysten lainanannossa tärkeänä pidettyä pehmeää informaatiota. Alustan lainanarviointi perustuu sen itse luoman algoritmin varaan, jossa hyödynnetään big datan lähteitä. Tulokset osoittavat myös, että varjolainaajat pyrkivät yhteistyöhön pankkien kanssa pankkien resurssien vuoksi, mutta pankit eivät pyri yhteistyöhön pankkipalveluja korvaavien fintech-lainaajien kanssa. Tutkimus syventää tietämystä varjolainauksesta ilmiönä sekä laajentaa näkökulmaa toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja kilpailusta. Varjolainaajien ansaintamalliin, joka perustuu lainoista saataviin välityspalkkioihin, liittyy suurempi moraalikadon riski ja epäsymmetrisen informaation ongelma kuin perinteiseen pankkilainaukseen. Varjolainaajat eivät vielä pysty kilpailemaan pankkien kanssa, mutta pitkällä aikavälillä ne voivat muodostaa uhan pankeille. Fintech-toimijat muodostavat jatkuvasti verkostoja keskenään ja pyrkivät yhteistyöhön myös pankkien kanssa. Pankkien olisi mahdollista kääntää fintech-verkoston luoma uhka edukseen tekemällä yhteistyötä fintech-toimijoiden kanssa.