"Toinen oli kapea kuin särki ja toinen leveä kuin lahna" : Eläkeläisten muistoja koulukäsitöistä ja niiden yhteydestä käsityöharrastukseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa tietoa eläkeläisten tunteiden, koulukäsitöiden, koulumuistojen ja käsitöiden harrastamisen yhteyksistä sekä niiden vaikutuksista toisiinsa. Tarkemmin ilmaistuna tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia koulukäsitöistä on, miten koulukäsityöt ja -muistot vaikuttavat käsitöiden harrastamiseen sekä millaisia tunteita koulukäsityöt ja -muistot herättävät eläkeläisillä. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja sen tarkempana lähestymistapana oli fenomenologia. Fenomenologiassa kohteena on ihmisen elämismaailma sekä varsinkin kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. Tutkimuksessa kohdejoukon muodostivat yli 50-vuotiaat eläkeläiset, jotka harrastavat tai eivät harrasta käsitöiden tekemistä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla sosiaalisessa mediassa, yhdessä Facebook-ryhmässä ja yhden kansalaisopiston Facebook- sivuilla. Tutkimusaineisto koostui eläkeläisten vastauksista kyselyyn (N=37). Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen kannalta alkuperäisistä ilmauksista etsittiin pelkistetyt ilmaukset, joita ryhmiteltiin alaluokiksi ja sen jälkeen luotiin käsitteet yläluokiksi. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että eläkeläisten kokemukset, muistot ja tunteet kulkevat käsi kädessä. Eläkeläisille oli jäänyt mieleen niin positiivisia kuin negatiivisiakin muistoja koulukäsitöiden kokemuksista. Varsinkin positiiviset kokemukset olivat vaikuttaneet siihen, että eläkeläinen harrasti käsitöitä. Eläkeläisillä oli myös monenlaisia muistoja koulukäsitöiden tekniikoista sekä valmistetuista tuotteista. Koulukäsitöiden muistoissa näkyi selkeästi eläkeläisten kouluajan opetussuunnitelma. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset vahvistavat kokemuksien merkitystä sekä niihin liittyviä muistoja ja tunteita. Myös oppimisympäristöön liittyvillä tekijöillä oli ollut tärkeä rooli. Jatkotutkimusideoina tämän tutkimuksen voisi toteuttaa niin, että sukupuolijakauma olisi tasaisempi, jotta tutkimus olisi helpommin yleistettävissä. Aineiston vastauksista myös ilmeni, että tunteista puhuminen, kirjoittaminen ja kertominen on useille hankalaa, koska kaikki eivät välttämättä tiedä, mitkä asiat ja tuntemukset kuuluvat tunteiden piiriin. Käsitöiden ja tunteiden yhteydestä ei myöskään ole tehty monia tutkimuksia, joten jatkotutkimuksena voisi siis selvittää enemmän tunteiden ja käsitöiden yhteyksiä.