Luokanopettajien oppiainevalmiuksien merkitys koulun rekrytoinnissa ja opettajien opetuksellisessa työnjaossa

dc.contributor.authorJärvelä, Joni
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2019-09-09T21:01:20Z
dc.date.available2019-09-09T21:01:20Z
dc.date.issued2019-06-24
dc.description.abstractLuokanopettajan työnkuvaan kuuluu lähes kaikkien oppiaineiden opettaminen. Inhimilliseen todellisuuteen kuitenkin kuuluu, että jokaisella luokanopettajalla on eri oppiaineissa erilaiset opetusvalmiudet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien oppiainevalmiuksien merkitystä suhteessa koulun rekrytointiin ja opettajien opetukselliseen työnjakoon. Tutkimusaineisto sisälsi viidelle rehtorille keväällä 2019 suoritetusta haastattelusta koostuvan aineiston ja keväällä 2018 mol.fi -sivustolta kerätyn 322 luokanopettajan työpaikkailmoitusta käsittävän aineiston. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, minkä tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen kuva tutkimustehtävän ilmiöstä. Työpaikkailmoitusaineisto analysoitiin sisällön erittelyllä, jonka avulla tutkittiin, kuinka monta kertaa eri oppiainekvalifikaatiot esiintyivät työpaikkailmoituksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että opettajien rekrytoinnissa oppiainevalmiuksilla on merkitystä erityisesti silloin, kun koulusta puuttuu jonkin tietyn oppiaineen osaamista. Oppiainekvalifikaatiot kohdistuvat taito- ja taideaineisiin sekä kieliin. Opettajien opetuksellisessa työnjaossa opettajiston erilaiset oppiainevalmiudet ilmenevät oppiainevaihtoina. Oppiainevaihtoja tehdään opettajalähtöisesti niin, että opettajat toteuttavat omien vahvuuksien ja heikkouksien perusteella työnjakoa erityisesti taito- ja taideaineiden opettamisessa. Tulosten yhteenvetona oli, että koulun opettajiston oppiainevalmiuksilla eli ainedidaktisella poolilla on vuorovaikutussuhde rekrytointiin ja kausaalisuhde koulun opettajien opetukselliseen työnjakoon. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että luokanopettajien oppiainevalmiuksilla on näkyvä merkitys koulun ja opettajien toiminnassa. Luokanopettajien oppiainevalmiuksiin tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota niin koulun, opetuksen, opettajuuden kuin opettajankoulutuksenkin kehittämisen saralla.
dc.format.extent59
dc.identifier.olddbid165087
dc.identifier.oldhandle10024/148242
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13814
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019090927432
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148242
dc.subjectainedidaktiikka, aineenhallinta, kouluorganisaatio, rekrytointi, luokanopettajat, taito- ja taideaineet
dc.titleLuokanopettajien oppiainevalmiuksien merkitys koulun rekrytoinnissa ja opettajien opetuksellisessa työnjaossa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Jarvela_Joni_opinnayte.pdf
Size:
703.47 KB
Format:
Adobe Portable Document Format