Itsearviointi osana hammaslääketieteen opetusta

Abstract

Itsearviointi vaikuttaa keskeisesti elinikäisessä oppimisessa ja asiantuntemuksen kehittymisessä (Lindblom-Ylänne S, Nevgi A; 2009), joten se on merkittävä taito terveydenhuollon opiskelijoille sekä ammattilaisille, joiden on toistuvasti arvioitava omaa osaamistasoaan, työnsä tuloksia sekä lisäkoulutustarvettaan (Mattheos N ym.; 2004). Itsearviointikyvyn avulla on mahdollista kehittää omia opiskelukäytäntöjä sekä oppia oppimisen taitoja, mutta myös edistää itsetietoisuutta ja –ymmärrystä (Lindblom-Ylänne S, Nevgi A; 2009). Kriittisyys omaa työtään kohtaan on tärkeää, jotta työn tulos pysyisi laadukkaana.

Projektin kohteena oli opiskelijan itsearviointi parodontologian harjoitustyössä. Arviointilomakkeen tavoitteena oli, että opiskelija osaisi itse arvioida työtään kriittisesti ja samalla painottuisivat harjoitustyön osaamistavoitteet. Lisäksi kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä omasta valmistautumisesta harjoitustöihin, osaamistavoitteiden tiedostamisesta sekä itsearvioinnin hyödyllisyydestä palautekyselyn avulla.

Turun hammaslääketieteellisen tiedekunnan 3. vuosikurssin parodontologian harjoitustyössä käytettiin itsearviointilomaketta oppimisen tukena. Opiskelijat täyttivät lomaketta harjoitustyön aikana ja arvioivat omaa osaamistaan ennen kuin näyttivät eri työvaiheita opettajalle.

Kyselyn täytti kaikki harjoitustyöhön osallistuneet 43 opiskelijaa, joista 55,8 % oli naisia. Vajaa puolet (46,5 %) opiskelijoista koki, että oli hankkinut riittävät tiedot ennen harjoitustyön alkua. Enemmistö (62,8 %) vastanneista raportoi itsearvioinnin edistäneen omaa oppimista. Opettajan kanssa käyty palautekeskustelu vielä vahvisti oppimista, sillä valtaosa (81,4 %) koki saaneensa opettajalta rakentavaa palautetta.

Pedagogiselta kannalta itsearviointi näyttäisi tarjoavan varteenotettavan keinon havainnoimaan oppimistavoitteita ja tukemaan oppimista. Lisäksi valtaosalla itsearviointi yhdistettynä opettajapalautteeseen näyttäisi vahvistavan oppimista vielä lisää.