Neurodiversity in international entrepreneurship : Exploring international entrepreneurial journeys of entrepreneurs with ADHD
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Contemporary entrepreneurship research has become increasingly interested in the entrepreneurial journeys of marginalised or disadvantaged entrepreneurs. This has led to emergent research streams, such as unconventional and challenge-based entrepreneurship, which explore how individual adversities may translate into beneficial outcomes for entrepreneurship. Literature suggests that entrepreneurs facing cognitive challenges include entrepreneurs on the neurodivergent spectrum, which has been increasingly studied in entrepreneurship research. Estimates indicate that neurodivergent individuals represent 15–20% of the global population, and that some neurodivergent groups are overrepresented in entrepreneurship, such as individuals with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Neurodiversity remains insufficiently explored in the context of international entrepreneurship (IE); thus, this thesis seeks to address neurodiversity in IE, focusing specifically on entrepreneurs with ADHD, aiming to explore how these individuals experience their international entrepreneurial journeys. This study is guided by the following research question: How do entrepreneurs with ADHD experience their international entrepreneurial journeys? The research approach for this thesis is a qualitative interview study, based on five semi-structured interviews with Finnish entrepreneurs with ADHD. The participating entrepreneurs vary demographically and regarding the field, age and size of business as well as internationalisation experience. ADHD-related tendencies were perceived as influential in the entrepreneurial journeys and internationalisation of participating entrepreneurs, many attributing their abilities to notice opportunities and put things into action to their ADHD. Challenges stemming directly or indirectly from ADHD emerged strongly in the research data. Overcoming challenges was perceived to contribute to resilience and persistence, which was seen as a resource in the face of inevitable uncertainties and setbacks in entrepreneurship and internationalisation. The accounts of participating entrepreneurs did not imply impulsivity or uninformed decisions in entrepreneurship or IE, and rather highlighted intensive researching, early experimentation, making small investments, and progressing incrementally. Furthermore, an important finding of the study was the role of networks, which seemed to be a key resource securing the continuity of business and compensating for tasks that are challenging for the entrepreneurs, such as repetitive administrative tasks. The theoretical contribution of this study supports prior literature suggesting that adverse conditions may lead to beneficial outcomes in entrepreneurship, such as strong networks, resilience, persistence, risk tolerance, and creative approaches. International entrepreneurial journeys were shaped using effectual approaches, utilising contingencies and available resources. The practical policy implications include streamlining processes, facilitating networking and early experimentation, organising financial aid, events, and support groups. Additionally, managerial implications seek to support the well-being and retention of neurodiverse employees, emphasising the role of increasing knowledge on neurodiversity, accommodating individual needs, and fostering a curious and open culture at work.
Nykyisessä yrittäjyystutkimuksessa on kiinnitetty enenevissä määrin huomiota vähemmistöihin kuuluvien tai epäedullisessa asemassa olevien yrittäjien yrittäjäpolkuihin. Tämä on johtanut uusien tutkimussuuntausten muotoutumiseen, kuten tavanomaisesta poikkeavaan ja haasteisiin pohjautuvan yrittäjyyden tutkimukseen, jossa tarkastellaan, miten yksilölliset vastoinkäymiset voivat johtaa yrittäjyyden kannalta myönteisiin lopputuloksiin. Kirjallisuuden mukaan kognitiivisia haasteita kohtaaviin yrittäjiin kuuluvat neurokirjolla olevat yrittäjät, joita on tutkittu yhä enemmän yrittäjyystutkimuksessa. Neurokirjolla olevat henkilöt edustavat arviolta 15–20 % maailman väestöstä, ja osalla neurokirjolle kuuluvilla ihmisryhmillä, kuten ADHD diagnosoiduilla, yrittäjyys on keskivertoa yleisempää. Neurokirjoa ei ole vielä tutkittu kattavasti kansainvälisen yrittäjyyden kontekstissa, mihin tämä tutkimus pyrkii vastaamaan, keskittyen erityisesti ADHD-diagnosoituihin yrittäjiin ja siihen, miten he kokevat kansainväliset yrittäjyyspolkunsa. Tätä tutkimusta ohjaa päätutkimuskysymys: Miten yrittäjät, joilla on ADHD, kokevat kansainväliset yrittäjyyspolkunsa? Kyseessä on laadullinen haastattelututkimus, joka pohjautuu viiteen puolistrukturoituun haastatteluun suomalaisten ADHD-diagnosoitujen yrittäjien kanssa. Osallistuvat yrittäjät eroavat toisistaan väestörakenteen, yrityksen toimialan, iän ja koon sekä kansainvälistymiskokemusten suhteen. Osallistuvat yrittäjät kokivat ADHD:hen liittyvien taipumusten vaikuttavan heidän yrittäjyysmatkoihin ja kansainvälistymiseen, ja moni yhdisti kyvyn huomata mahdollisuuksia ja aloittaa asioita ADHD:hen. ADHD:sta suoraan tai välillisesti johtuvat haasteet nousivat selvästi esiin tutkimusaineistosta. Yrittäjät kokivat, että haasteista ylipääseminen vahvisti heidän resilienssiä ja pitkäjänteisyyttä, mikä nähtiin voimavarana kohdatessa yrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen välttämättä kuuluvaa epävarmuutta ja vastoinkäymisiä. Osallistuvien yrittäjien kertomukset eivät viitanneet impulsiivisuuteen tai harkitsemattomiin päätöksiin yrittäjyydessä tai kansainvälisessä yrittäjyydessä, vaan kuvauksissa painottuivat intensiivinen tutkimus, aikaiset kokeilut pienillä investoinneilla ja asteittainen eteneminen. Lisäksi tutkimuksen tärkeä löydös oli verkostojen rooli, joka näyttäytyi keskeisenä voimavarana turvaamassa liiketoiminnan jatkuvuutta ja kompensoimassa tehtävissä, jotka ovat haastavia yrittäjille, kuten toistuvat hallinnolliset tehtävät. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio tukee aiempaa kirjallisuutta siitä, että haastavien olosuhteiden kohtaaminen voi johtaa hyödyllisiin lopputulemiin yrittäjyydessä, kuten vahvoihin verkostoihin, resilienssiin, pitkäjänteisyyteen, riskiensietokykyyn ja luoviin lähestymistapoihin. Kansainväliset yrittäjyysmatkat muotoutuivat effektuaation kautta, hyödyntäen odottamattomia tilaisuuksia ja käytettävissä olevia resursseja. Tutkimuksen käytännön merkitys yhteiskunnallisten suositusten osalta kannustaa prosessien yksinkertaistamiseen sekä verkostoitumisen ja aikaisen vaiheen kokeilujen helpottamiseen rahallisten tukien, tapahtumien ja tukiryhmien järjestämisen avulla. Lisäksi organisaatioille suunnatut liikkeenjohdolliset suositukset pyrkivät tukemaan neurokirjolla olevien työntekijöiden työhyvinvointia ja pysyvyyttä, korostaen neurokirjoon liittyvän tiedon lisäämisen merkitystä, yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä uteliaan ja avoimen työkulttuurin tukemista.