Asennekäyttäytymiskuilu ympäristöasenteiden ja lihansyönnin välillä : Selittääkö epävarmuuden sietokyky kuilua?

Abstract

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi aikamme suurimmista haasteista, ja lihansyönnin vähentäminen on yksi keskeisistä tavoista, joilla yksilö voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Ympäristöasenteiden tiedetään olevan yhteydessä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen, mutta asenteet ja käyttäytyminen eivät silti ole aina yhteneväisiä. Ilmiötä kutsutaan asennekäyttäytymiskuiluksi. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, esiintyykö suomalaisessa aikuisväestössä asennekäyttäytymiskuilua ympäristöasenteiden ja lihansyönnin määrän välillä. Lisäksi haluttiin selvittää, selittävätkö epävarmuuden sietokyky, demografiset tekijät tai koettu terveydentila kuilun ilmenemistä. Tutkimuksessa käytettiin Climate nudge -projektiin vuonna 2022 kerättyä poikkileikkausaineistoa. Tutkittavat rekrytoitiin Kantar Forumin 50 000 vastaajan paneelista. Tutkimuksen lopullinen otoskoko oli 3595. Ympäristöasenteita mitattiin Environmental Attitudes Inventory (EAI-24) -kyselyn avulla, ja lihansyöntiä mitattiin kertoina viikossa. Epävarmuuden sietokykyä mitattiin The Short Intolerance of Uncertainty Scale (IUS-12) -kyselyllä. Asennekäyttäytymiskuilua tutkittiin latenttiluokka-analyysin avulla ja selittäviä tekijöitä logistisella regressiolla. Latenttiluokka-analyysin perusteella otos jakautui epäjohdonmukaiseen ja johdonmukaiseen ryhmään. Epäjohdonmukaisessa ryhmässä ympäristöasenteet painottuivat suotuisiin, mutta lihaa syötiin useamman kerran viikossa. Johdonmukaisessa ryhmässä asenteet ja käyttäytyminen olivat enemmän linjassa keskenään, eli asenteet olivat myönteisempiä ja lihaa syötiin vähemmän. Epäjohdonmukaisen ryhmän tulkittiin ilmentävän asennekäyttäytymiskuilua. Suurimmalla osalla tutkittavista asenteet olivat hieman suotuisia, neutraaleja tai suotuisia, ja useimmat söivät lihaa korkeintaan kolme kertaa viikossa. Epävarmuuden sietokyky ei selittänyt asennekäyttäytymiskuilun ilmenemistä. Sen sijaan alle 7-vuotiaat lapset kotitaloudessa, miessukupuoli ja 41–65-vuotiaiden ryhmään kuuluminen selittivät epäjohdonmukaiseen ryhmään kuulumista. Korkea koulutus ja matalat tulot selittivät puolestaan johdonmukaiseen ryhmään kuulumista. Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeä tarkastella suoraan lihansyöntiin kohdistuvia asenteita sekä mitata lihansyönnin määrää tarkemmin. Lisäksi olisi tarpeen tutkia, voitaisiinko asennekäyttäytymiskuiluun vaikuttaa erilaisilla käyttäytymiseen kohdistuvilla interventioilla.