Kategoriastrategiatyökalun kehittäminen palveluhankinnassa

Abstract

Palveluhankinnan merkitys on kasvanut viime vuosina, sillä monet yritykset ovat siirtyneet tavaratuotteista palvelutuotteisiin. Suomessa palvelusektorin osuus kansantaloudesta on yli kaksi kolmasosaa. Palveluiden ominaisuudet eroavat tavaratuotteiden ominaisuuksista ja tämän takia palvelut tarvitsevat palveluille suunnattuja hankintamenetelmiä ja työkaluja. Palveluhankinnan strateginen merkitys kasvaa yrityksen toiminnan keskittyessä palveluihin. Hankintatoiminnolla on suora vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, ja tämän takia monet yritykset hallitsevat hankintaansa kategoriajohtamisella. Kategoriajohtamisella pyritään rakentamaan strategia, jonka avulla voidaan säästää kustannuksia, kasvattaa kilpailukykyä ja luoda enemmän arvoa. Kategoriajohtamisen prosessi on siksi sopiva palveluhankinnalle, jonka prosessi perustuu arvonluontiin. Tämä tutkimus on tehty toimeksiantona Suomessa toimivalle palvelutuotantoyhtiölle ja sen tarkoituksena on tarjota käytännönläheinen palveluhankinnan kategoriastrategiatyökalu. Työkalun luomisen avulla haluttiin kehittää palveluhankintaa lisäämällä systemaattisuutta, yhteistyötä ja tehokasta resurssien käyttöä. Palveluhankinnan tutkimuksissa palveluille suunnattuja menetelmiä ei ole tutkittu riittävästi. Aiemmissa tutkimuksissa kategoriajohtamisen soveltamista palveluhankinnassa on tutkittu puutteellisesti, varsinkin kiinteistöpalvelualalla. Kiinteistöpalvelualalla hankintakustannusten vähentäminen on keskeisessä roolissa ja kategoriastrategialla keskittyy muun muassa tähän ongelmaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin palveluhankinnan, palvelutoimitusketjujen ja kategoriajohtamisen tieteellisen kirjallisuuden avulla. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla yrityksen sisältä viittä työntekijää, Ruotsin yhtiön hankintapäällikköä ja tutkittavan kategorian strategista toimittajaa. Haastatteluiden pohjalta rakennettiin palveluhankinnalle suunnattu kategoriastrategiatyökalu, jolle teetettiin markkinatesti. Työkalua muokattiin markkinatestin tuloksen perusteella. Tutkimuksessa ilmeni samoja kategoriastrategian hyötyjä, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu. Näitä hyötyjä ovat muun muassa hankintakustannusten säästö ja hankintaprosessin tehostaminen. Tutkimuksessa uusina hyötyinä ilmeni hankintaprosessin systemaattisuuden kehitys ja toimivuus. Tutkimuksessa havaittiin myös eri tekijöitä, osa-alueita ja menetelmiä, joista on hyötyä kategoriastrategiatyökalussa. Tulokset olivat osittain yhteneviä aikaisempien tutkimusten kanssa ja osoittivat poikkitoiminnallisten tiimien tärkeyttä. Tämä ilmeni myös tässä tutkimuksessa, mutta uutena ilmiönä nousi esille työkalun eri toimintatasojen tärkeys. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että ovat toimittaja-arviointi, markkina-analyysi, kustannussäästö- ja riskienhallintasuunnitelmat, vastuuhenkilöiden ja toimenpiteiden määritteleminen, sekä työkalun muotoilu organisaation kapasiteetin mukaisesti ovat tärkeitä asioita kategoriastrategiatyökalussa.