Cancel-kulttuurin monet kasvot- kirjallisuuskatsaus julkisen sfäärin näkökulmasta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen cancel-kulttuurista esitettyjä määritelmiä, näkökulmia sekä vaikutuksia julkisen sfääriin ja digitaaliseen keskustelukulttuuriin. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Lisäksi tarkastelen työssä ilmiön historiallista kehitystä boikotoinnista digitaaliseen aktivismiin ja sen suhdetta Jürgen Habermasin julkisen sfäärin ideaaliin. Tulokset osoittavat, että cancel-kulttuuri jakautuu kirjallisuudessa sen puolustajiin ja kritisoijiin, mutta analyysi paljastaa myös näiden välisiä ristiriitoja. Puolustajat näkevät ilmiön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välineenä, kun taas kritisoijat korostavat sen uhkaa sananvapaudelle ja rationaaliselle keskustelulle. Ristiriitaisuus näyttäytyy esimerkiksi siinä, miten ilmiön puolustajat hyväksyvät cancel-kulttuurin tarpeellisena keinona edistää oikeudenmukaisuutta, mutta kritisoivat sen keinoja saavuttaa tavoitteensa. Toisaalta ilmiötä kritisoivat myöntävät cancel-kulttuurin muuttaneen puhetapoja vastuullisemmaksi sekä toisia kunnioittavammaksi. Habermasin teorian pohjalta cancel-kulttuuri haastaa julkisen sfäärin avoimuuden ja moniäänisyyden, vaikka samalla se tarjoaa tilan ja äänen heille, jotka aiemmin ovat jääneet ilman sitä. Johtopäätöksenä esitän, että cancel-kulttuuri toimii samanaikaisesti sekä keskustelua rajoittavana että sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävänä mekanismina. Sen vaikutukset julkiseen keskusteluun riippuvat siitä, kenelle ääni annetaan ja millä ehdoilla. Tutkielmani havainnot voivat kannustaa pohtimaan uusia tapoja kehittää keskustelukulttuuria kohti inklusiivisempaa ja rationaalisempaa vuoropuhelua