”Viimeinkin koitti aika, jolloin saattoi ihan oikeasti ostamalla vaikuttaa” Narratiivinen tutkimus luomukuluttajakäyttäytymisestä.

dc.contributorLiiketaloustiede, markkinointi-
dc.contributor.authorKettunen, Jussi-Pekka
dc.contributor.departmentfi=Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos|en=Department of Marketing and International Business|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Markkinointi|en=Marketing|
dc.date.accessioned2016-12-14T11:51:17Z
dc.date.available2016-12-14T11:51:17Z
dc.date.issued2016-12-14
dc.description.abstractKuluttajat ympäri maailmaa ovat entistä kiinnostuneempia ruoan vaikutuksesta omaan terveyteen. Ihmiset ovat alkaneet myös kyseenalaistamaan perinteisessä maanviljelyssä käytettävät tuotantomenetelmät, mikä on osaltaan lisännyt luomutuotteiden kysyntää. Suomessa luomun markkinaosuus oli 1,7 prosenttia vuonna 2014 (215 miljoonaa euroa). Luomun suhteellisen pieni markkinaosuus puoltaa osaltaan lisätutkimuksen tarvetta. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, miten suomalaisten kuluttajien keskuudessa siirrytään käyttämään aktiivisesti luomutuotteita. Tutkielman osaongelmat on jaettu kolmeen osaan: 1) Mitkä tekijät motivoivat ja rajoittavat suomalaisten kuluttajien siirtymistä luomuelintarvikkeisiin? 2) Miten kuluttajien suhde luomuelintarvikkeisiin syntyy? 3) Mikä merkitys luomuruoalla on kuluttajalle? Tutkimus perustuu kuluttajakäyttäytymisen teoria-/käsitetaustaan, erityisesti suunnitellun käyttäytymisen teoriaan (Theory of Planned Behavior, TPB). Tutkimusmetodina on kvalitatiivinen, narratiivinen analyysi. Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla luomua aktiivisesti kuluttavia yksityishenkilöitä. Henkilöt saivat aluksi kertoa vapaasti oman elämänsä luomutarinan, mitä täydennettiin lisäkysymyksin tarvittavin osin. Tulosten perusteella luomun aktiivikäyttö vaatii muun muassa koetun minäpystyvyyden lisääntymistä tai jonkin ”shokkitekijän” vaikutuksen, kuten lapsen syntymisen tai GMO-dokumentin katsomisen. Aineistosta voitiin havaita kolme erilaista luomusuhdetta: 1) perintö, 2) ideologinen, ja 3) lähettiläs. Luomuun liitetyt merkityksenantoprosessit analysoitiin jokaisen haastateltavan osalta erikseen. Luomu liittyi usein haluun tarjota lapsille, lapsenlapsille ja perheelle parempaa ja turvallista ruokaa sekä haluun edesauttaa omilla ruokavalinnoillaan omaa terveyttä Huoli ympäristöstä ei ole aina riittävä syy muuttaa käyttäytymistä. Luomun aktiivikuluttajilla tosin on jo taustalla myös kuluttamisen altruistiset motiivit mukana. Tietoisuus omien valintojen vaikutuksesta yhteiseen planeettaan on ostopäätöksissä läsnä. Kuten eräs haastateltavista mainitsi, luomun käyttö osoittaa, että välittää.-
dc.description.notificationsiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid145905
dc.identifier.oldhandle10024/130029
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/7519
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu|en=University of Turku. Turku School of Economics|
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/130029
dc.title”Viimeinkin koitti aika, jolloin saattoi ihan oikeasti ostamalla vaikuttaa” Narratiivinen tutkimus luomukuluttajakäyttäytymisestä.-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot