Oraalisten antikoagulanttien käyttö eteisvärinäpotilailla vuosina 2015-2017 - rekisteritutkimus

Publisher's PDF
SLL472020-2531.pdf - 443.33 KB
Lataukset85

Verkkojulkaisu

DOI

Tiivistelmä

Lähtökohdat : Suomalaisista antikoagulaatiohoidon käytännöistä eteisvärinäpotilaiden hoidossa tarvitaan lisää tietoa.
Menetelmät : Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusjärjestelmästä (Hilmo) tunnistettiin kaikki ­­avo- ja sairaalahoidon eteisvärinäpotilaat ja heidän taustasairautensa ICD-10-diagnoosikoodien avulla vuosilta 2015–2017. Potilaiden antikoagulanttien käyttö kartoitettiin Avohilmosta tuotenumeroiden avulla.
Tulokset : Tutkimusaikana yhteensä 100 209 eteisvärinäpotilaalla oli ensimmäisenä antikoagulanttina käytössä varfariini ja 30 832 potilaalla suora antikoagulantti: rivaroksabaani 12 433:lla, apiksabaani 10 229:lla, dabigatraani 7 827:lla ja edoksabaani 202:lla. Uusien varfariinihoitojen määrä väheni 35 % ja suorien anti­koagulanttihoitojen määrä kasvoi 62 %. Suoria antikoagulantteja pienennetyllä annoksella käytti 24 % ­potilaista. Varfariinia käyttävät potilaat olivat vanhempia ja sairaampia kuin suoria antikoagulantteja käyttävät potilaat. Yhteensä 14 % potilaista käytti asetyylisalisyylihappoa (ASA) yhdessä antikoagulantin kanssa.
Päätelmät : Suorien antikoagulanttien käyttö yleistyy ja varfariinin käyttö on jäämässä vanhempien ja sairaampien eteisvärinäpotilaiden hoitoon. ASA:n yhteiskäyttö antikoagulantin kanssa oli yllättävän yleistä.

item.page.okmtext