Ongelmanratkaisun opetus matematiikassa peruskoulun 4.–9. luokilla : Opettajien näkemyksiä ja kokemuksia

Abstract

Ongelmanratkaisun osaamisen merkitys on korostunut yhteiskunnassamme viimeisten vuosikymmenten teknologisen kehityksen johdosta. Koska ongelmanratkaisun osaamisen merkitys on kasvanut, se on otettu huomioon myös kansainvälisissä osaamismittauksissa ja koulutusjärjestelmäämme ohjaavaa opetussuunnitelmaa laadittaessa. Matemaattisten ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen on yksi opetussuunnitelmassa asetetuista ongelmanratkaisua käsittelevistä tavoitteista. Ongelmanratkaisuun liittyvien teorioiden osalta, tässä tutkimuksessa esiteltiin Pólyan ongelmanratkaisumalli, jonka avulla ongelmanratkaisua voidaan opettaa ja toteuttaa koulussa. Myös ongelmalähtöisen oppimisen hyödyntämiseen opetusmenetelmänä syvennyttiin tarkemmin ja sen käyttöä opetuksessa tutkittiin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, missä määrin ongelmanratkaisun opetusta toteutetaan matematiikan oppitunneilla ja millaisin opetusmenetelmin ja välinein sitä opetetaan. Opinnäytetyön aineisto kerättiin internetissä täytettävällä kyselylomakkeella. Lomakkeeseen saatiin vastaukset 48 opettajalta, jotka olivat lukuvuonna 2022–23 opettaneet matematiikkaa jollekin 4.-9. luokista. Pääosin monivalintakysymyksistä koostuneen lomakkeen vastauksia analysoitiin tilastollisin testein SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tilastollisessa analyysissa sovellettiin pääosin epäparametrisia testejä. Suurin osa tutkimukseen vastanneista opettajista raportoi opettavansa ongelmanratkaisua matematiikan oppitunneilla vähintään joskus. Opetuksessa hyödynnettiin eniten oppikirjan valmista materiaalia ja tehtäviä. Ongelmanratkaisussa opettajat korostivat tehtävänannon ymmärtämistä, kun taas tehtävän ratkaisusta ja siihen johtaneista päättelyketjuista ja strategioista keskusteleminen jäi vähemmälle huomiolle. Opetuksessa oli havaittavissa jonkin verran ongelmalähtöisen opetuksen piirteitä, vaikka menetelmän kokonaisvaltainen hyödyntäminen oli vähäistä. Ongelmanratkaisun henkilökohtainen mieluisuus opettajalle oli yhteydessä siihen, kuinka usein opettaja opetti ongelmanratkaisua, mutta myös siihen, millaisia menetelmiä opettaja käytti ongelmanratkaisun opetuksessa. Tutkimus osoittaa, että ongelmanratkaisua toteutetaan matematiikan opetuksessa kiitettävästi. Myös Pólyan mallin vaiheet olivat opettajilla melko laajasti käytössä. Jatkossa olisi syytä paneutua tarkemmin ongelmanratkaisun opetuksessa käytettäviin opetusmenetelmiin ja tukea opettajia jo käytössä olevien toimintatapojen ja menetelmien kehittämisessä. Lisäksi laadukkaan valmiin ongelmanratkaisun opetusmateriaalin saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota.