Aina väärässä paikassa? : Kirjallisuuskatsaus nuorten kaupunkitilan rajaamisesta Suomessa
Ladataan...
438.44 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla nuorten kaupunkitilan käytön rajaamista Suomessa sekä perusteluita, joilla rajoittamista tehdään. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksenä on: Miten ja millä perustein nuorten tilankäyttöä rajataan julkisissa ja puolijulkisissa kaupunkitiloissa? Tutkielman aineistona hyödynnetään kahdeksaa vertaisarvioitua tutkimusartikkelia nuorten kaupunkitilan käytöstä. Tutkielman teoriapohjana toimii tutkimus kaupunkitilojen ilmiöstä, kuten kaupunkitilassa tapahtuvasta hyväksyttävästä ja ei hyväksyttävästä käytöksestä. Kirjallisuuskatsauksen menetelmänä on käytetty temaattista analyysiä, jonka avulla tutkimusaineistosta on pystytty havaitsemaan erilaisia perusteluita nuorten kaupunkitilan rajaamiselle.
Kaupunkitilan käyttöä määrittää usein sosiaalisesti määrittyneet normit, siitä minkälainen käytös koetaan hyväksyttäväksi. Nuoriin ja nuorten tilankäyttöön on kohdistettu kautta historian ennakkoluuloisuutta ja paheksuntaa. Tutkimusaineiston perusteella nuoriin kohdistetaan rajoituksen keinoina ulossulkemista, niin fyysistä kuin psyykkistäkin ulossulkemista sekä tilankäytön ohjaamista. Ulossulkeminen sai nuoret kokemaan, etteivät ole tervetulleita kaupunkitilaan tai sen, että olivat aina väärässä paikassa. Nuorten tilankäytön rajaamista perusteltiin tutkimusaineiston mukaan kolmella tavalla: nuorten tilankäyttö suhteessa muihin tilankäyttäjiin, väärässä paikassa oleminen väärällä tavalla sekä nuoriin kohdistuvat ennakkoluulot.
Tutkimustulokset osoittavat, että nuorten kaupunkitilan käyttö on usein neuvottelua ja siksi rajoituksien kohteena. Nuoriin ja heidän tilankäyttöönsä kohdistetaan ennakkoluuloisia ja toisinaan negatiivisia mielikuvia, jotka vähentävät ymmärrystä avointen kaupunkitilojen merkityksestä nuorille. Kaupunkitilat toimivat nuorille tärkeinä sosiaalisen kohtaamisen keskuksina, joten tutkielman perusteella olisi tärkeää lisätä ymmärrystä nuorten ja muiden kaupunkitilan käyttäjien välille.