Aikasarja-analyysi ja Suomen osakemarkkinan riskipreemio : Aikaikkunakohtainen ennustettavuus ja taloudellinen arvo

Abstract

Tutkielma käsittelee Suomen osakemarkkinoiden riskipreemion ennustettavuutta ja sijoittuu rahoitus-tieteessä pitkään jatkuneeseen keskusteluun siitä, voidaanko riskipreemiota ennustaa luotettavasti tulevaa päätöksentekoa varten. Riskipreemiolla tarkoitetaan lisätuottoa, jonka sijoittaja odottaa saavansa riskittömään sijoitukseen verrattuna.

Työn taustalla on havainto, että perinteiset ennustemallit ovat usein toimineet heikosti etenkin otoksen ulkopuolella, vaikka riskipreemion arviointi on keskeistä sijoituspäätöksissä, arvonmäärityksessä ja pääoman kustannuksen määrittämisessä. Tutkielma ehdottaa ratkaisuksi aikaikkunanäkökulmaa: sen sijaan että riskipreemiota tarkasteltaisiin vain yhdessä aikatasossa, tutkitaan, voiko ennustettava informaatio löytyä eri aikaikkunoista kuten hitaista, pitkän aikavälin liikkeistä tai nopeammista ja lyhyemmistä vaihteluista. Suomen markkina on tässä kiinnostava tutkimuskohde, koska aiempi kirjallisuus on painottunut voimakkaasti Yhdysvaltoihin eikä vastaavaa aikasarjatutkimusta ole Suomessa vielä tehty.

Tutkielman keskeiset kysymykset liittyvät siihen, voidaanko Suomen osakemarkkinan riskipreemiota ennustaa paremmin, kun ennustaminen rakennetaan aikaikkunoista. Tarkemmin työ kysyy, parantaako aikasarjakohtainen lähestymistapa ennustetarkkuutta verrattuna perinteiseen aikatasomalliin ja historialliseen keskiarvoon sekä onko mahdollisella ennusteparannuksella myös taloudellista arvoa sijoittajalle. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen ja empiirinen aikasarjaekonometrinen analyysi, jossa Suomen osakemarkkinan riskipreemiota ennustetaan lyhyen koron ja korkoeron avulla. Ennustettavuutta tarkastellaan sekä perinteisessä aikatasossa että aallokemenetelmällä muodostetuissa aikaikkunoissa.

Tutkielman tulokset osoittavat, että perinteiset aikatasomallit ennustavat Suomen osakemarkkinan riskipreemiota heikosti: sekä lyhyen koron että korkoeron tulokset jäävät negatiivisiksi suhteessa historialliseen keskiarvoon. Aikaikkunamenetelmä kuitenkin paljastaa lyhyen koron pitkän aikavälin aikaikkunassa ennustusvoimaa, joka jää perinteisessä tarkastelussa piiloon. Erityisesti yli 128 kuukauden sykliä kuvaava aikaikkuna tuottaa positiivisen ja tilastollisesti merkitsevän tuloksen sekä korkeimman taloudellisen hyödyn sijoittajalle (+5,41 % vuotuinen hyöty). Korkoero ei sen sijaan osoita tilastollisesti merkitsevää ennustuskykyä millään aikaikkunalla. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että aikasarjaanalyysi voi paljastaa Suomen osakemarkkinoilta ennustavaa informaatiota, jota perinteinen aikatasoanalyysi ei tavoita, mutta hyöty on selvästi muuttuja- ja aikaikkunariippuvaista.