Yhteiskuntapoliittinen kansalaiskasvatus suomalaisissa historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa sisällissodan jälkeisinä vuosina

dc.contributor.authorPetäjä, Anna
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (kasvatustieteiden laitos)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2024-06-07T21:30:25Z
dc.date.available2024-06-07T21:30:25Z
dc.date.issued2024-05-28
dc.description.abstractKandidaatintutkielmassani tarkastelen yhteiskuntapoliittista kansalaiskasvatusta suomalaisissa historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa sisällissodan jälkeisinä vuosina. Tutkimuskysymykseni vastaavat siihen, miten kansalaiskasvatusta toteutetaan yhteiskuntaopin oppikirjassa ja miten historian oppikirjassa kuvaillaan Venäjää, Suomea ja niiden välistä suhdetta. Aineistonani toimii Oskar Adolf Hainarin ja Aatto Verner Laitakarin Kansakoulun historian oppikirja vuodelta 1927 ja Leo Harmajan Yhteiskuntaopin oppikirja vuodelta 1932. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten suomalaisissa oppikirjoissa jälleenrakennetaan sodan pirstaloimaa yhteiskuntaa ja millaisia yhteiskuntapoliittisia ideologioita ja kansalaisen piirteitä ihannoidaan. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista tutkimusta ja analysoin oppikirjoja kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Yhteiskuntaopin oppikirjassa suomalaista yhteiskuntaa jälleenrakennettiin sisällissodan voittaneiden valkoisten ideologian pohjalle. Oppikirjassa ihannoidaan raitista ja liikunnallista kansalaista, jonka arvomaailma rakentuu paitsi perinteisten perhearvojen kunnioitukselle, myös vapaamielisempään suhtautumiseen esimerkiksi naisten työssäkäynnin ja avioeron suhteen. Taloudellisesti ihannoitiin säästäväisyyttä ja kannatettiin yksityisomistusta. Historian oppikirjassa kritisoidaan marxismia, samalla oikeuttaen Suomen irrottautuminen sosialistisesta Venäjästä. Venäläisiä kuvaillaan vihollisina. Teoksessa tuomitaan Venäjän laittomat ja väkivalloin toteutetut yritykset venäläistää Suomen kansa. Itsenäistyminen ja Suomen rakentaminen valkoisten johdolla nähdään mahdollisuutena luoda paras mahdollinen, vapaa yhteiskunta. Historian oppikirja kuvailee Suomen itsenäistymistä menestystarinana, joka irrotti Suomen Venäjän kollektivistisesta yhteiskuntajärjestelmästä. Talousosaaja Leo Harmaja taas kirjoittaa yhteiskuntaopin oppikirjassa yksityisomistuksen puolesta mielekkäämpänä talousjärjestelmänä ja korostaa ominaisuuksia, jotka kunnon kansalainen omaa. Oppikirjoihin valikoituva tieto on vallankäyttöä ja ympäröivän maailman tapahtumat sekä yhteiskunnalliset ideologiat ohjailevat sitä, mitä oppikirjoissa kirjoitetaan.
dc.format.extent46
dc.identifier.olddbid195117
dc.identifier.oldhandle10024/178171
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1926
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024060747394
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/178171
dc.subjectkansalaiskasvatus, oppikirjatutkimus, yhteiskuntapolitiikka, vallankäyttö
dc.titleYhteiskuntapoliittinen kansalaiskasvatus suomalaisissa historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa sisällissodan jälkeisinä vuosina
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Pet%C3%A4j%C3%A4_Anna_opinn%C3%A4yte.pdf
Size:
384.45 KB
Format:
Adobe Portable Document Format