Itsekorjaukset kakkoskielisten aikuisten perusopetuksen matematiikan tunneilla

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen itsekorjauksia kakkoskielisten aikuisten maahanmuuttajien matematiikan tunneilla. Tutkin niitä tilanteita, jolloin aikuinen opiskelija kokee puheenvuoronsa ongelmalliseksi ja pyrkii korjaamaan sitä. Tutkimuksella pyrin selvittämään, että mihin aiheeseen opiskelijoiden itsekorjaukset liittyvät, sekä minkälaisia resursseja ja mahdollisuuksia suomen kielen puhujalla on tarkentaa omaa ymmärrystään ja tulla ymmärretyksi institutionaalisissa keskustelutilanteissa. Tutkimukseni voi hyödyttää niitä ihmisiä, jotka ovat tekemisissä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa tai jotka ovat kiinnostuneita suomi toisena kielenä -opetuksesta. Tutkimusaineistoni koostuu maahanmuuttajille suunnatuista matematiikan oppitunneista, jotka videoin itse keväällä 2019. Aineistoni osallistujat ovat myöhään Suomeen tulleita nuoria, jotka suorittavat aikuisille maahanmuuttajille suunnattua perusopetuksen oppimäärää. Aineistoni analysoin keskustelunanalyysin keinoin. Analyysia varten olen valinnut videomateriaalista 36 esimerkkitilannetta, joissa opiskelijat tekevät itsekorjauksia. Esimerkkitilanteita tarkastelin kolmesta eri näkökulmasta: itsekorjausten fokusten, paikkojen sekä korjausoperaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan suurin osa opiskelijoiden itsekorjauksista fokusoi opetettaviin sisältöihin. Tämä voi kertoa opiskelijoiden motivaatiosta matematiikkaa kohtaan. Opiskelija saattaa palata monen vuoron takaa ongelmalliseksi jääneeseen kohtaan, ja pyrkii tulemaan ymmärretyksi. Kieliopilliseen oikeellisuuteen keskittyvien itsekorjausten määrä jää vähäiseksi. Kielelliseen korrektiuteen fokusoivat itsekorjaukset ovat suurelta osin foneettisia korjauksia (vokaalien korjaamiset) tai modaalisia korjauksia (konditionaalirakenteen hakemiset). Opiskelijoiden itsekorjaukset sijoittuvat ensisijaisesti ensimmäiseen vuoroon, joissa opiskelijat aloittavat yksittäisten sanojen tai ilmausten korjaamisia. Korjausjakso alkaa yleensä lausuman kesken jättämisellä tai äänteenvenytyksellä. Ensimmäisen vuoron korjausjaksot saattavat venyä kolmanteen vuoroon, kun korjausjakson alkamisessa opettaja tai toinen opiskelija ehtii ottaa oman vuoron. Opiskelijat käyttävät eniten lisääviä korjauksia, joissa he täsmentävät omia puheitaan. Tämä korjausoperaatio on vaativa, sillä siinä sekä toistetaan edellisen lausuman osaa, että muodostetaan uutta. Opiskelijat käyttävät toiseksi eniten korvaavia korjauksia. Näissä korjauksissa korvataan yksittäisiä sanoja. Toistot esiintyvät sekä yksittäisinä korjausoperaatioina, jolloin korjaus saattaa epäonnistua, että lisäävien tai korvaavien korjauksien yhteydessä. Tutkimus osoitti, että matematiikan oppitunti tarjoaa opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia ymmärretyksi tulemisen kannalta. Opiskelijat palaavat epäröimättä puheen ongelmallisiin kohtiin, ja heillä on laaja valikoima resursseja itsekorjausten aloittamista ja loppuun saattamista varten.