Positiivinen pedagogiikka luokanopettajien toteuttamana PERMA-hyvinvointimallin näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten luokanopettajat toteuttavat positiivista pedagogiikkaa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia hyötyjä ja haasteita luokanopettajat kokevat positiivisen pedagogiikan hyödyntämisessä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu aikaisemmasta hyvinvoinnin, positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan tutkimuksesta. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistui seitsemän positiivista pedagogiikkaa toteuttavaa luokanopettajaa. Tutkimusaineisto teemoiteltiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimustulosten perusteella positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta muodostui viisi pääluokkaa, joita ovat 1) kokemukset, 2) toimintatavat, 3) opettajan toiminta, 4) pedagoginen toiminta ja 5) sosiaaliset suhteet. Toteuttamistavat olivat laaja-alaisia ja monipuolisia, joka mahdollisti positiivisen pedagogiikan periaatteiden toteutumisen luokkahuoneessa. Luokanopettajien kokemia positiivisen pedagogiikan hyötyjä olivat 1) opettajan omat hyödyt, 2) oppilaan hyödyt ja 3) myönteinen oppimiskulttuuri. Luokanopettajien kokemia haasteista olivat 1) muiden olettamukset menetelmästä, 2) opettajan tunteisiin liittyvät haasteet ja 3) ajalliset haasteet. Opettajat kokivat selkeästi enemmän hyötyjä kuin haasteita. Tutkimus antoi tietoa konkreettisista toimintamalleista positiivisen pedagogiikan toteuttamiselle. Tuloksia voidaan hyödyntää aiemman kirjallisuuden täsmentämiseen sekä uuden tutkimuksen pohjana. Muun muassa positiivisen pedagogiikan vaikutuksia oppimiseen ja luokan ilmapiiriin olisi merkittävä tutkia.