Lasten musiikkitaustan yhteys vieraan kielen äänteiden tuottamisen oppimiseen

dc.contributor.authorKilpeläinen, Jemina
dc.contributor.departmentfi=Kieli- ja käännöstieteiden laitos|en=School of Languages and Translation Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Fonetiikka|en=Phonetics|
dc.date.accessioned2019-05-09T10:05:09Z
dc.date.available2019-05-09T10:05:09Z
dc.date.issued2019-04-04
dc.description.abstractMusiikin ja vieraan kielen oppimisen yhteyttä on tutkittu paljon. Tutkimusten mukaan musiikillinen kyvykkyys ja musiikilliset oppimismenetelmät vaikuttavat positiivisesti vieraan kielen oppimiseen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin lasten musiikillisten taustatekijöiden yhteyttä vieraan kielen äänteiden tuoton oppimiseen, kun äänteitä on harjoiteltu vain auditiivisesti kuuntelemalla. Hypoteesi oli, että musiikkiluokkalaisten musiikkitaustasta olisi hyötyä vieraan äännekontrastin oppimisessa, koska musiikillinen altistuminen on mahdollisesti lisännyt lasten auditiivista tarkkuutta. Tutkielmassa tutkittiin neljäsluokkalaisia musiikki- ja kontrolliluokan oppilaita. Musiikkiluokkalaiset (n=11) altistuivat musiikille koulussa päivittäin, kun taas kontrolliluokan oppilaiden (n=12) luokissa musiikilla ei ollut erityistä roolia. Tutkimus oli kaksipäiväinen ja koostui auditiivisista harjoituksista, joissa koehenkilöt kuuntelivat ärsykesanoja nauhalta. Tutkimukseen kuului myös neljä nauhoitussessiota, jotka toteutettiin kuuntele ja toista -menetelmällä. Nauhoituksien aikana koehenkilöt toistivat ärsykesanoja nauhalle. Tutkimuksessa ärsykkeinä käytettiin pseudosanoja /ty:ti/ ja /tʉ:ti/, jotka kuvaavat suomalaisille vaikeaa äännekontrastia. Kaikki lapset muokkasivat ääntämistään kohti vokaalia /ʉ/ jo toisen päivän ensimmäisen nauhoitussession aikana. Musiikkiluokan ja kontrolliluokan oppilaiden välillä ei siis ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Musiikkiluokkalaisten kohdesanan tuotto oli kuitenkin jo aluksi lähempänä oikeaa ja ääntötavan muokkaukselle ei ollut yhtä paljon tilaa, kuin kontrolliluokkalaisilla. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että musiikkiluokkalaisilla saattaa olla päivittäin musiikille altistumisen vuoksi tarkempi auditiivinen erottelukyky, kuin kontrolliluokkalaisilla. Tulokset kertovat myös puheen havaitsemisen ja puheen tuottamisen vahvasta yhteydestä, sillä vieraan kielen äänne opittiin tuottamaan havaitsemisen kautta.
dc.format.extent58
dc.identifier.olddbid163999
dc.identifier.oldhandle10024/147173
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11336
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019050213999
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/147173
dc.subjectVieraan kielen oppiminen, musiikkitutkimus, puheen tuottaminen, puheen havaitseminen
dc.titleLasten musiikkitaustan yhteys vieraan kielen äänteiden tuottamisen oppimiseen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kilpelainen_Jemina_opinnayte.pdf
Size:
1.22 MB
Format:
Adobe Portable Document Format