VALMENTAJAN OIKEUSTURVA TYÖSUHDETTA PÄÄTETTÄESSÄ JA VALMENTAJAN ERITYISASEMA TYÖELÄMÄSSÄ

Abstract

Tutkielman lähtökohtana on valmentajan oikeusturva työsuhdetta päätettäessä, ja valmentajan ammatin erityisasema työelämässä. Urheilu oikeudellistuu koko ajan enenevissä määrin, jonka vuoksi urheilutoimijoiden oikeudelliseen asemaan tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Urheiluoikeudellinen tutkimus ei ole riittävissä määrin huomioinut valmentajan ammatin erityisasemaa, eikä ammatin luomia työoikeudellisia haasteita. Valmentajan ammatti sisältää lisäksi paljon kasvua ja kehitystä tukevia elementtejä, jotka vaikuttavat valmentajan työskentelyyn eri kehitys ja uravaiheissa olevien urheilijoiden parissa. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan millä perustein valmentajan työsuhde voidaan päättää eri tilanteissa, ja miten esimerkiksi työajan osalta poikkeavan valmentajan ammatin erityisasema on osattu sääntelyssä ja ratkaisukäytännössä huomioida. Tarkoituksena on selvittää, poikkeaako irtisanomis- tai purkuperusteet valmentajan ammatin kohdalla muista ammateista, ja asettaako urheiluympäristö erilaisia toimivapauksia tai velvoitteita valmentajan ammatissa työskentelevälle. Tutkielma on perinteinen oikeusdokmaattinen tutkimus, jonka pääasiallisena lähdeaineistona on työ ja urheiluoikeudellinen oikeuskirjallisuus, sekä Korkeimman oikeuden ja Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytäntö. Tutkielman metodina on lainoppi, jonka avulla tarkastelen, pystyykö nykyinen lainsäädäntö vastaamaan valmentajan ammatin erityisaseman luomaan oikeusturvan tarpeeseen. Työsuhteen päättämisperusteiden osalta nykyinen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö luovat suurimmilta osin riittävän oikeusturvan valmentajille työsuhdetta päätettäessä. Hankalien kysymysten, kuten työsuhteen päättämisen urheilumenestyksen perusteella, osalta on yhdessä löydetty kompromissiratkaisuja, jotka tyydyttävät niin työnantaja kuin työntekijäpuoltakin. Valmentajan ammatin erityisasema, varsinkin kilpailutilanteissa, on huomioitu hyvin, ja valmentajille on annettu vapauksia esimerkiksi kielenkäytön suhteen. Tästä huolimatta moni kysymys on vielä täysin ilman vastausta, ja näihin kysymyksiin saadaan vastauksia ainoastaan ratkaisukäytännön myötä.