Sisäpiirintiedon määritelmä rikosoikeuden ja Euroopan unionin oikeuden leikkauspisteessä

Abstract

Tutkielman kohteena on rikoslain 51 luvun 1 §:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö ja erityisesti sisäpiirintieto yhtenä sisäpiirintiedon väärinkäytön tunnusmerkistötekijänä. Sisäpiirintieto määritellään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 7 artiklassa. Rikoslain 51 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa viitataan sisäpiirintiedon määritelmän osalta markkinoiden väärinkäyttöasetukseen, minkä vuoksi asetuksen mukaista sisäpiirintiedon määritelmää sovelletaan myös rikoslain 51 luvun 1 §:n mukaisen sisäpiirintiedon väärinkäytön arvioinnissa. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 7 artiklan sisäpiirintiedon määritelmä sisältää avoimia ja tulkinnanvaraisia elementtejä. Tämä liittyy arvopaperimarkkinoiden dynaamiseen luonteeseen sekä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttösääntelyn tarpeeseen vastata nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Markkinoiden väärinkäyttöasetusta tulkitaan markkinoiden ja sijoittajien luottamusta koskevat päämäärät huomioon ottaen. Rikosoikeudellisessa kontekstissa tällaista teleologista tulkintaa rajoittaa kuitenkin rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Tutkielman tutkimuskysymys on, voidaanko kotimaisessa rikosoikeudellisessa lainkäytössä antaa sisäpiirintiedolle EU-oikeudesta poikkeava merkityssisältö. Tutkimuskysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa esitetään systematisoitu kannanotto markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesta sisäpiirintiedon määritelmästä sekä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ja EU-tulkintadoktriinin välisestä suhteesta. Tutkielma on tutkimussuuntaukseltaan lainopillinen ja siinä yhdistyvät systematisointi sekä tulkinta. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, ettei kotimainen tuomioistuin voi irtautua suoraan sovellettavan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen sisäpiirintiedolle antamasta merkityssisällöstä RL 51 luvun 1 §:n mukaisessa soveltamistilanteessa. Sisäpiirintiedon määritelmää ei voida kuitenkaan tulkita rikosoikeudellisessa lainkäytössä rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta riippumattomasti. EU-oikeudellista tulkintaa voidaan kotimaisessa rikoslainkäytössä käyttää rikosvastuun perusteena vain siinä laajuudessa kuin se on ollut kohtuudella ennakoitavissa. Näin ollen laillisuusperiaate voi yksittäisessä rikosoikeudellisessa estää rikoslain 51 luvun 1 §:n soveltamisen, jos rikosvastuu perustuisi sisäpiirintiedon ennakoimattomaan EU-oikeudelliseen tulkintaan.