Juutalaisvaltion kansallinen historiankirjoitus : Israelin itsenäisyyssodan ja Kuuden päivän sodan israelilainen historiantutkimus kansakunnan rakentamisen välineenä vuosina 1988-2018

Abstract

Juutalaisten historia Palestiinan brittiläisen mandaatin ja myöhemmin Israelin valtion alueella on ollut täynnä sotilaallisia konflikteja. Juutalaisten vuosisatoja eri yhteiskunnissa kokema vaino ja sorto antoivat Palestiinassa asuville ja sinne muuttaville juutalaisille oikeutuksen tunteen tarttua tarvittaessa aseisiin kansansa hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta.

Tutkielmassa selvitetään Israelin itsenäisyyssodan 1947–1949 ja Kuuden päivän sodan 1967 israelilaisen akateemisen historiantutkimuksen päälinjat, koulukunnat ja suurimmat historiantulkinnan kiistat. Tähänastisessa tutkimuksessa näitä asioita on selvitetty vain itsenäisyyssodan osalta. Tutkielmassa käsitellään englanninkielistä israelilaista akateemista historiantutkimusta vuodesta 1988 vuoteen 2018 asti.

Tutkielmassa käytetään historiografista metodia, jossa ei tutkita suoraan menneitä tapahtumia, vaan niiden muuttuvia tulkintoja yksittäisten historioitsijoiden toimesta. On tarkasteltu, että millä tavoin kansallinen historiankirjoitus ilmenee kyseisten sotien israelilaisessa historiantutkimuksessa.

Keskeisiä lähdeteoksia ovat The Birth of the Palestinian Refugee Problem 1947–1949 (1988), The Politics of Partition (1990), Fabricating Israeli History (1997), Six Days of War (2002), The Ethnic Cleansing of Palestine (2006), 1967 (2006), 1948: A History of the First Arab–Israeli War (2008), Palestine Betrayed (2010) ja The Six-Day War: The Breaking of the Middle-East (2017).

Tärkeä osa tutkielmaa on sen osoittaminen, että millaista on israelilainen kansallinen historiankirjoitus kansakunnan rakentamisen välineenä. Asiaa on todisteltu historiapolitiikan käsitteen avulla. Tutkielmassa päätellään, että Israelin historiakamppailun ytimessä on kaksi vakiintunutta koulukuntaa: klassinen sionistinen ja jälkisionistinen tulkinta. Koulukuntien välinen raja on häilyvämpi kuin voisi odottaa. Tämä tutkimus esittää, että sionistista teesiä seurasi uushistorioitsijoiden antiteesi, jonka jälkeen voi tulla uuden sukupolven synteesi.