Opinto-ohjaajien puheenvuoro : Oppivelvollisuuden laajentuminen ja tukea tarvitsevien nuorten ohjaus siirtymävaiheessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on analysoida opinto-ohjaajien kokemuksia oppivelvollisuuslain uudistuksesta 2021 ja opinto-ohjauksen kehittämisohjelmasta tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta (TEHO). Tämän lisäksi analysoin opinto-ohjaajien kokemuksia tuen tarpeessa olevien nuorten siirtymävaiheprosessista ja siihen liittyvistä tekijöistä, joiden avulla siirtymät olisivat sujuvia. Lisäksi tuon esille opinto-ohjaajien kokemuksia ohjauksen kehittämisestä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi, joiden kautta tutkin tutkimusaihettani: 1) Miten opinto-ohjaajat kokevat oppivelvollisuuslain uudistuksen ja opinto-ohjauksen kehittämisohjelman siirtymävaiheen opinto-ohjauksessa? 2) Millaiset ohjauskäytännöt ja mallit ovat opinto-ohjaajien kokemuksen mukaan keskeisiä siirtymävaiheen ohjauksessa? Tutkimukseni kirjallisuuskatsaus rakentuu neljästä pääluvusta. Johdannossa tuon esille aiheeni kontekstin. Johdannon jälkeen toisessa pääluvussa tuon esille koulutuspoliittista näkökulmaa ja kuvaan tutkimukseni käsitteitä: suomalainen peruskoulutusjärjestelmä, oppivelvollisuuslaki ja lakiuudistus sekä siirtymävaihe toiselle asteelle. Seuraavassa pääluvussa kuvaan opinto-ohjausta, opinto-ohjauksen linjauksia ja arvopohjaa, opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaa ja tuon esille opinto-ohjausta taustoittavia ohjausteorioita. Neljännessä pääluvussa kuvaan käsitteitä: peruskoulun kolmiportainen tuki, tuen tarpeessa olevan nuoren ohjauksellinen tuki, moninainen yhteistyö ja tekijät, jotka tukevat sujuvia siirtymiä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä opinto-ohjaajien puhetta siitä, miten he kokevat oppivelvollisuuslain laajenemisen ja sen myötä kehitetyn tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen, ohjauksellisen tuen tarpeen ja järjestämisen, opinto-ohjauksen kehittämisen tarpeen, ohjauksellisen tuen ja tuen merkityksen siirtymävaiheprosessissa tuen tarpeessa olevilla nuorilla. Tutkimusaineisto kerättiin videohaastattelulla Uudellamaalla syksyllä 2022. Tutkimusaineiston tuottamiseksi haastattelin kahdeksaa (8) opinto-ohjaajaa, jotka työskentelivät eri yksiköissä Uudellamaalla. Tutkimustulosten perusteella opinto-ohjaajat suhtautuvat lakiuudistukseen ja opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaan osittain myönteisesti. Uudistuksen uskotaan lisäävän ajansaatossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja uudistuksen toivotaan sujuvoittavan tukea tarvitsevien nuorten siirtymävaihetta. Opinto-ohjaajien puheesta nouseva kritiikki liittyi tukea tarvitsevien nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, ohjausresursseihin ja opinto-ohjauksen toteuttamiseen sekä TEHO:n epäselviin ohjeistuksiin. Opinto-ohjaajat toivat esille kehittämisehdotuksia, joilla uudistuksia voisi toteuttaa lain edellyttämällä tavalla, kuten ohjausresurssien lisääminen, oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen takaaminen, yhteisvastuullisuuden lisääminen opinto-ohjauksessa ja tuen jatkuminen siirtymävaiheen jälkeen jatko-opinnoissa. Edellä mainitut asiat myös edistäisivät opinto-ohjaajien kokemuksen mukaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista siirtymissä. Lisäksi opinto-ohjaajat toivovat, että työpajatoimintaan osallistuminen mahdollistettaisiin jatkossakin. Siirtymien onnistumisen takaamiseksi monitahoinen yhteistyö ja tuen jatkuminen toisella asteella merkittävästi sujuvoittaisivat tukea tarvitsevien nuorten siirtymiä sekä edesauttaisivat toisen asteen opintoihin kiinnittymisessä.