Peruskoulun henkilöstön kokemuksia yhteisopettajuuden toteutuksesta ja kehitystarpeista : tapaustutkimus yhden kouluyhteisön käytännön menettelyistä

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin perusopetuksen henkilöstön kokemuksia yhteisopettajuuden toteutuksesta ja kehitystarpeista eräässä eteläsuomalaisessa koulussa. Samalla selvitettiin henkilöstön kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksistaan työyhteisössään. Tutkimuksessa yksilöhaastatteluihin osallistui 12 peruskoulun henkilöstöä. Otantaan kuuluivat koulun rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja sekä luokanopettajia. Tutki-muksessa käytetty aineisto on peräisin monitieteisestä Growing Mind -hankkeesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemoitettua yksilöhaastattelua, joka koostui viidestä teemasta. Tämän lisäksi tutkijoilla oli käytettävissä lisäkartoitus, jota hyödynnettiin yksilöhaastattelujen analysoinnissa. Aineiston analysointi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin sekä teemoittelua ja tyypittelyä hyödyntämällä.

Tutkimustulokset tuovat esille viisi osa-aluetta, jotka perusopetuksen henkilöstö mieltää osaksi yhteisopettajuuden luonnetta: kollegiaalinen tuki, ryhmäytyminen, yhteisopettajuus itseisarvona, työyhteisön rakenne sekä jatkuva kehittyminen. Nämä osa-alueet jaettiin opettajien vaikutuspiirissä oleviin alueisiin, sekä ylempiin rakenteellisiin alueisiin. Kaikki osa-alueet nähtiin merkittävinä osina yhteisopettajuuden luonnetta sen nykyisessä toteutusmuodossa, ja ne täydentävät ja tukevat toisiaan. Erityisesti kollegiaalinen tuki nähtiin olennaisena osana yhteisopettajuutta, sillä sen koettiin lisäävän yksittäisen opettajan arjen voimavaroja, parantavan opetuksen laatua sekä tarjoavan hyvät mahdollisuudet henkilökohtaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Tutkimustuloksista käy myös ilmi opetushenkilöstön kokemia haasteita yhteisopettajuuden käytännön toteutuksessa, jotka jakautuvat opettajakohtaisiin haasteisiin, työyhteisön rakenteellisiin haasteisiin sekä koulun ulkopuolisiin ja resurssihaasteisiin. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin opetushenkilöstön kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksistaan työyhteisön sisällä, minkä pohjalta luotiin kolmiosainen tyypittely henkilöstön vaikuttajarooleista koulussa. Vaikuttajarooleiksi muodostuivat omaa toimijuuttaan korostava pioneeri, vaikutusmahdollisuuksiin yhteisön osana tarttuva kanssamatkustaja sekä vaikutusmahdollisuudet rajallisena näkevä kriittinen tarkkailija.

Tutkimus tuo esille henkilöstön toimijuuden osa-alueita ja korostaa niitä alueita, joihin henkilöstö ei koe voivansa vaikuttaa. Esille nousseet yhteisopettajuuden luonteen viisi osa-aluetta kuvaavat työyhteisöä ilmiökokonaisuutena, joka vaikuttaa alati kouluyhteisön arjessa. Samoin tutkimuksen tyypittely kertoo henkilöstön näkemyksistä koskien omaa vaikuttamisen mahdollisuuttaan yhteisössään. Tulevaisuuden kannalta oivallisia jatkotutkimuslinjoja olisivat esimerkiksi vaikuttajaroolien ilmeneminen muissa kouluyhteisöissä sekä yhteisopettajuuden onnistuneen toteuttamisen haasteiden ratkominen.