Kognition yleisarviointimenetelmät aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa

Abstract

Afasian yleisin aiheuttaja on aivoverenkiertohäiriö (AVH) ja sitä esiintyy noin kolmanneksella vasemman aivopuoliskon AVH-potilaista. Afasia on kielellis-kognitiivinen häiriö, jossa kielelliset toiminnot, kuten puheen tuottaminen, ymmärtäminen sekä lukeminen ja kirjoittaminen, heikentyvät aivovaurion seurauksena. Myös ei-kielellisten kognitiivisten toimintojen häiriöt ovat tyypillisiä. Kognition arviointi on haastavaa kielellisten vaikeuksien vuoksi ja tutkimustietoa soveltuvista kognition yleisarviointimenetelmistä löytyy niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä kognition yleisarviointimenetelmiä käytetään henkilöillä, joilla on AVH:n seurauksena afasia. Lisäksi tarkastelimme mitä kognition osa-alueita arviointimenetelmillä arvioidaan ja millaista afaattisten tutkittavien suoriutuminen oli kognition arviointimenetelmillä mitattuna. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin PubMed-, Medline-, APA PsycInfo- ja Scopus-tietokannoista. Katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa käytettiin kognition yleisarviointimenetelmää henkilöillä, joilla oli AVH seurauksena afasia tai arviointimenetelmää suositeltiin afaattisten henkilöiden arviointiin. Lopulliseen katsaukseen sisällytettiin 21 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Katsauksen tutkimuksissa yleiskognitiota arvioitiin 17 eri menetelmällä, joista käytetyimmät olivat MMSE ja MoCA. Viidessä arviointimenetelmässä huomioitiin kognition keskeiset osa-alueet: kieli, muisti, tarkkaavuus, toiminnanohjaus ja visuo-spatiaaliset taidot. Menetelmät sisälsivät tehtäviä useilta kognition osa-alueilta. Arviointimenetelmät erosivat toisistaan arvioinnin edellyttämien kielellisten vaatimusten suhteen. Afaattisten henkilöiden suoriutumista pystyttiin arvioimaan paremmin menetelmillä, jotka eivät edellyttäneet suullisia vastauksia. Afaattisten henkilöiden suoriutuminen kognition ei-kielellisillä osa-alueilla oli vaihtelevaa, mutta kielellisissä tehtävissä suoriutuminen oli heikkoa tai ei onnistunut lainkaan. Tutkimuksessa kokosimme tietoa kognition yleisarviointimenetelmien rakenteesta, kielellisistä vaatimuksista sekä afaattisten henkilöiden suoriutumisesta. Tuloksia voidaan hyödyntää kliinisen päätöksenteon tukena afaattisille henkilöille soveltuvien arviointimenetelmien valinnassa. Esimerkiksi MMSE ja MoCA soveltuvat heikosti afaattisten henkilöiden kognition arviointiin kielellisten vaatimusten vuoksi, joten niiden käyttöä tulisi harkita kriittisesti.