Kunniatohtori – hoitotieteen tunnustettu vaikuttaja

dc.contributor.authorLeino-Kilpi, Helena
dc.contributor.authorNarsakka, Noora
dc.contributor.authorSuhonen, Riitta
dc.contributor.authorVehviläinen-Julkunen, Katri
dc.contributor.organizationfi=tyks, vsshp|en=tyks, varha|
dc.contributor.organizationfi=hoitotieteen laitos|en=Department of Nursing Science|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.27201741504
dc.converis.publication-id477722367
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/477722367
dc.date.accessioned2026-06-23T20:11:18Z
dc.description.abstract<p>Akateemisessa kulttuurissa myönnetään kunniatohtorin arvo promootiossa henkilölle, jolla on merkittäviä saavutuksia tietyllä tieteen- tai kulttuurinalalla tai merkittävä vaikutus yhteiskunnassa. Artikkelin tarkoituksena on koota tiedot hoitotieteen kunniatohtoreista Suomen viidestä yliopistosta hoitotieteen akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen käynnistymisestä vuodesta 1979 vuoden 2023 loppuun. Tiedot kerättiin sähköisellä lomakkeella hoitotieteen laitoksilta/yksiköistä maalis-toukokuussa 2024 ja niitä täydennettiin käytettävissä olevilla lähteillä. Aineisto analysoitiin dokumenttianalyysin periaattein.</p><p>Hoitotieteen kunniatohtoreita oli promovoitu 23 (Itä-Suomen yliopisto 7, Tampereen yliopisto 5, Turun yliopisto 5, Oulun yliopisto 4, Åbo Akademi 2), joista yhdeksän Suomesta, seitsemän Euroopasta ja seitsemän Pohjois-Amerikasta. Kutsumisen perusteina olivat: 1) tieteenalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, 2) tutkimuksen ja koulutusalan yhteyden vakiinnuttaminen palvelujärjestelmään, hallinnon ja johtamisen koulutuksen merkityksen ja potilaiden hoitoon liittyvän hoitotieteellisen tiedon korostuminen ja 3) tieteenalan ja tutkimusohjelmien suuntautumiset.</p><p>Kunniatohtoreilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen hoitotieteen koulutus- ja tutkimuslinjauksiin, tutkimustiedon siirtymisessä päätöksentekoon ja kansainvälisen opetus-, tutkimus- ja verkostotoiminnan kannalta. Kunniatohtoriperinteen vaaliminen on tärkeää hoitotieteen laitoksissa ja yksiköissä myös jatkossa.</p>
dc.embargo.lift2026-09-25
dc.format.pagerange327
dc.format.pagerange311
dc.identifier.jour-issn0786-5686
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/62238
dc.identifier.urlhttps://journal.fi/hoitotiede/article/view/146907
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20260623102016
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorLeino-Kilpi, Helena
dc.okm.affiliatedauthorNarsakka, Noora
dc.okm.affiliatedauthorSuhonen, Riitta
dc.okm.affiliatedauthorDataimport, tyks, vsshp
dc.okm.discipline316 Nursingen_GB
dc.okm.discipline316 Hoitotiedefi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeB1 Scientific Journal
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.ispartofjournalHoitotiede
dc.relation.issue3
dc.relation.volume36
dc.titleKunniatohtori – hoitotieteen tunnustettu vaikuttaja
dc.year.issued2024

Tiedostot