Sanaston koko sekä sen yhteys luetun ymmärtämiseen tyypillisillä ja heikoilla lukijoilla

Abstract

Luetun ymmärtämistä voidaan perustellusti pitää lukemisen perimmäisenä tavoitteena. Vaikeudet luetun ymmärtämisessä hankaloittavat arjessa pärjäämistä ja voivat rajoittaa muun muassa opiskelu-, työ- ja osallistumismahdollisuuksia. Jotta kielteisiin kehityspolkuihin päästään puuttumaan, on luetun ymmärtämisen vaikeudet tunnistettava ja niihin tarjottava tukea varhaisessa vaiheessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko tyypillisten ja heikkojen lukijoiden välillä eroa sanaston koossa sekä onko sanaston ja luetun ymmärtämisen välillä yhteys sekä tyypillisillä että heikoilla lukijoilla. Tarkastelemalla sanaston yhteyttä luetun ymmärtämiseen ja luetun ymmärtämisen vaikeuksiin voidaan saada osviittaa siitä, ovatko samat tekijät yhteydessä tyypillisten ja heikkojen lukijoiden luetun ymmärtämiseen.

Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui 12 artikkelia seuraavista tietokannoista: PubMed, APA PsycINFO, Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) ja ERIC. Kaikki tutkimukset olivat korrelaatiotutkimuksia. Tutkimuksista neljä oli poikittaistutkimuksia ja loput pitkittäistutkimuksia. Tutkittavat olivat iältään 5–14-vuotiaita. Sanaston kokoa ja luetun ymmärtämistä mitattiin suurimmassa osassa tutkimuksia standardoiduilla testeillä.

Tutkimuksen tulosten perusteella heikoilla lukijoilla sanaston koko on pienempi kuin tyypillisillä lukijoilla, mutta ei välttämättä aina ikänormeista poikkeava. Sanasto taas on yhteydessä luetun ymmärtämiseen sekä tyypillisillä että heikoilla lukijoilla, mutta yhteys näyttää olevan vahvempi tyypillisillä lukijoilla. On mahdollista, että heikoilla lukijoilla muilla tekijöillä, kuten teknisellä lukutaidolla, on sanastoa merkittävämpi yhteys luetun ymmärtämiseen. Kun luetun ymmärtämisen vaikeuksia ilmenee, on lapsen tai nuoren taitoja arvioitava monipuolisesti, jotta tukitoimet voidaan kohdistaa niihin osa-alueisiin, joissa vaikeuksia on.