Sopimusvapaus vai sääntelysuo? : Yrityksen korvausvastuu palveluksen virheestä 1970-luvulta nykypäivään

Abstract

Tutkielma tarkastelee yrityksen korvausvastuun kehitystä kuluttajapalvelussopimusten osalta oikeushistoriallisesta näkökulmasta keskittyen erityisesti kuluttajansuojalain (38/1978) 8 luvun sääntelyyn. Tutkielmassa analysoidaan, miten lainsäädännön kehitys on vaikuttanut elinkeinonharjoittajan vastuuperusteisiin ja sopimusvapauden rajoihin palveluksen virhetilanteissa.

Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajansuojalainsäädännön muutoksia lainvalmisteluaineistojen, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden valossa. Lisäksi hyödynnetään oikeusvertailevaa lähestymistapaa analysoimalla kuluttajapalvelussopimusten sääntelyä muissa Pohjoismaissa.

Tutkielma osoittaa, että ennen kuluttajansuojalain 8 luvun säätämistä palveluksen virhetilanteita koskeva sääntely oli puutteellista, ja osapuolten oikeudet ja velvollisuudet perustuivat lähinnä sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin sekä yksittäisiin säännöksiin. Vuoden 1994 lakiuudistus toi kuluttajapalvelussopimuksia koskevan erityissääntelyn, joka osaltaan vahvisti kuluttajan asemaa ja lisäsi elinkeinonharjoittajan vastuita. Tämä myös muutti yritysten korvausvastuun perusteita ja asetti uusia rajoituksia sopimusvapaudelle.

Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että kuluttajansuojalain 8 luvun sääntely on muokannut yritysten vastuuperusteita siirtämällä painopistettä elinkeinonharjoittajan objektiiviseen vastuuseen ja kuluttajan aseman vahvistamiseen. Samalla sääntely on kaventanut sopimusvapautta, mikä herättää kysymyksiä rajoitusten oikeudellisesta perusteltavuudesta ja vaikutuksista sopimusoikeuden kehitykseen.