Psykososiaalisten tekijöiden vaikutus painonmuutokseen

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää psykososiaalisten tekijöiden vaikutusta painonmuutokseen vuoden seuranta-aikana ja verrata tuloksia aiemmin tutkittuun tietoon.

Aineistona käytettiin PORTAAT-tutkimuksessa vuosina 2014 ja 2015 kerättyä dataa. Otos koostui 625 työssä käyvästä naisesta. Data oli kerätty kyselykaavakkein sekä kliinisin mittauksin vuonna 2014. Kontrollikäynnillä 2015 selvitettiin elämäntapamuutoksissa onnistuminen ja kontrolloitiin kliiniset mittaukset. Jaoin tutkittavat vuodenaikaisen painonmuutoksen perusteella kolmeen ryhmään: 1) paino nousi vähintään 5 %, 2) paino pysyi stabiilina, 3) paino laski vähintään 5 %. Ryhmiä verrattiin kliinisten mittauksien, laboratorioarvojen, kyselykaavakkeilla selvitettyjen esitietojen ja avainkysymyksillä kartoitettujen psykososiaalisten riskitekijöiden suhteen.

Löysin positiivisen yhteyden avainkysymyksillä kartoitetun sosiaalisen eristäytymisen ja painonnousun välillä. Yksin asuminen tai läheisen ystävän puute ennusti suurentunutta todennäköisyyttä painon kertymiselle ja pienempää todennäköisyyttä laihtumiselle. Koulutuksella, tulotasolla, persoonallisuudella, stressillä, masennuksella tai ahdistuneisuudella ei todettu merkittävää yhteyttä painonmuutokseen. Tulokset vastaavat psykososiaalisten tekijöiden suhteen aiemmin saatuja tuloksia lähinnä sosiaalisen eristäytymisen osalta. Tulosten tulkinnassa on huomioitava tarkastelun poikkileikkauksellinen luonne sekä otoksen rajautuminen työssä käyviin naisiin. Yhteiskunnan huono-osaisimmat jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että työssä käyvien naisten sosiaalisen tuen puute on merkittävä riskitekijä elintapamuutosten toteutumiselle. Elintapaneuvonnassa on huomioitava sosiaalisen tuen merkitys esimerkiksi erilaisiin tukiryhmiin ohjaamalla.