Itsekriminointisuojan murtaminen ja julkiset intressit EIT:n argumentaatiossa : Kriittinen näkökulma Saunders-ratkaisuun

Abstract

Tutkielman aiheena on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) itsekriminointisuojaan kohdistuva argumentaatio, koskien erityisesti EIT:n lainkäytössään ilmentämää suhtautumista syytetyn itsekriminointisuojan murtamiseen jollakin julkiseen intressiin tai yleiseen etuun perustuvalla syyllä. Työssä keskitytään erityisesti vuoden 1996 EIT-ratkaisuun Saunders v. Yhdistynyt kuningaskunta, joka niin ihmisoikeustuomioistuimen itsensä kuin kotimaisen KKO:n ratkaisukäytännössä on toiminut itsekriminointisuojan merkkitapauksena.

Saunders-ratkaisu koski itsekriminointisuojan soveltamista osana Guinness-yhtiöön kytkeytynyttä pörssirikoskokonaisuutta. Tutkimuksen kannalta erityistä merkitystä on EIT:n ratkaisussaan ilmaisemalla tulkintalauseella, jonka mukaan julkisiin intresseihin vetoamalla ei voida oikeuttaa sitä, että tuomioistuin voisi hyödyntää aiemmassa hallinnollisessa menettelyssä laillisin painostuskeinoin hankittua itsekriminoivaa näyttöä todistusaineistona, kun kyse on syytettyä vastaan käytävästä myöhemmästä rikosprosessista.

Tutkimusintressinä pyritään vahvistamaan kirjoittajan teesiä siitä, että mainitun tulkintalauseen suuri myöhempi näkyvyys ja vaikuttavuus näyttäytyvät ristiriitaisena sen kanssa, miten itsekriminointisuoja tulisi hahmottaa oikeusperiaatteena sekä miten suoja on esiintynyt EIT:n muussa itsekriminointisuojaa koskevassa lainkäytössä. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan yhtäältä Saundersin tulkintalauseen edelleen läsnä oleva vaikutusvalta, mutta toisaalta sen heikentyminen EIT:n kehittyneessä, dynaamis-evolutiiviseen lainkäyttöön pohjaavassa argumentaatiossa, jossa erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kokonaisarviointia painottava tulkintatraditio on hiljalleen syrjäyttänyt itsekriminointisuojan ja julkisten intressien suhdetta muotoavaa tulkintalausumaa.

Tutkimuksessa huomioidaan aiheen kytkös myös suomalaiseen oikeusjärjestelmään, koskien mm. Saunders-ratkaisun tulkintalauseen merkitystä vuonna 2009 tapahtuneessa, kotimaisen itsekriminointisuojaa koskevan käytännön suunnanmuutoksessa. Lainopillinen tutkielma pohjaa laajalti oikeudellisen argumentaatioteorian perinteeseen, ja siinä hyödynnetään oikeusteoreettisia oppeja koskien ihmisoikeusperustaisten oikeusperiaatteiden tulkintaa prejudikaattioikeudellisessa mielessä.