Osallisuuden kokemukset aivovammakuntoutuksessa

dc.contributor.authorKääriäinen, Henna
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2018-12-21T22:00:24Z
dc.date.available2018-12-21T22:00:24Z
dc.date.issued2018-12-12
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille aikuisiällä traumaattisen aivovamman saaneiden kuntoutujien kokemuksia osallisuudestaan lääketieteellisessä sekä ammatillisessa kuntoutuksessa. Osallisuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kuntoutujan mahdollisuuksia osallistua kuntoutuksensa suunnitteluun sekä toteutukseen täysivaltaisena jäsenenä, jonka tarpeita ja tavoitteita kuunnellaan. Osallisuutta edistävä kuntoutus nähdään vastakohtana asiantuntijakeskeiselle kuntoutukselle, jossa kuntoutuksen tarpeet ja toimintamuodot määräytyvät lääketieteellisen diagnoosin pohjalta. Tutkimuksessa osallisuuteen laskettiin kuuluvaksi myös toimiva yhteistyö vakuutusyhtiön ja Kelan kanssa. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, miten aivovammakuntoutujat näkevät esteettömyyden toteutuvan yhteiskunnassa toimiessaan ja kuinka he kokevat muiden ihmisten ymmärtävän aivovammoja sekä niistä aiheutuvia toiminnanvajauksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin yksilöllisin teemahaaastatteluin helmi-maaliskuussa 2018. Haastatteluun osallistui 4 naista ja 3 miestä iältään 23-59 vuotta.Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat osallistuneet kuntoutukseensa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Kaikki osallistujat olivat haastatteluhetkellä pois työelämästä vähintään keskivaikeaksi arvioidun aivovamman jälkitilan oireiden vuoksi. Osalla haastateltavista selvä diagnoosi vammasta kuitenkin puuttui. Osallistujien kuntoutuskokemukset olivat aiempien tutkimusten mukaisesti hyvin pirstaleiset. Osallisuuden kokemukset näyttivät pääpiirteittäin myötäilevän sitä, oliko haastateltava saanut lääketieteellisesti selvää aivovammadiagnoosia vai ei. Yksiselitteisen diagnoosin puuttuminen vaikutti negatiivisesti yksilön osallisuuden kokemuksiin, kun taas osa diagnoosin ja tätä kautta työkyvyttömyyseläkkeen saaneista haastateltavista kertoi hyvinkin positiivia kokemuksia osallisuudestaan. Haastateltavien kokemukset yhteiskunnan esteellisyydestä keskittyivät fyysisiin esteisiin, kuten kirkkaisiin valoihin ja portaisiin. Osallistumista yhteiskuntaan haittasi myös ihmisten ymmärtämättömyys aivovammoja kohtaan. Jokainen osallistujista oli kohdannut ymmärtämättömyyttä arkielämässään, jopa terveydenhuollon taholta.
dc.format.extent68
dc.identifier.olddbid163359
dc.identifier.oldhandle10024/146547
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13905
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018122151522
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146547
dc.subjectaivovamma, kuntoutus, osallisuus ,asiantuntijakeskeisyys, kuntoutujalähtöisyys, esteettömyys
dc.titleOsallisuuden kokemukset aivovammakuntoutuksessa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kaariainen_Henna_opinnaytetyo.pdf
Size:
371.82 KB
Format:
Adobe Portable Document Format