Institutionaalisten paineiden vaikutus tilintarkastusyhteisön laadunhallintaan

Abstract

Tilintarkastuksella on tärkeä rooli taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden tarkastamisessa, ja sen takia sen laadunhallinta ja myös laadunvalvonta ovat merkittävässä asemassa. Tilintarkastuksen laadunvalvonta on kiristynyt viime vuosina huomattavasti, ja sen säännöksiin on tullut EU:ssa ja Suomen tilintarkastuslaissa muutoksia. Tilintarkastusyhteisöjen laadunhallinnalle on säädetty minimivaatimukset laissa ja säännöksissä. Myös tilintarkastuksen laadulle tulee monilta tahoilta erilaisia paineita, mikä vaikuttaa edelleen laadunhallintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia institutionaalisten paineiden vaikutusta tilintarkastusyhteisön laadunhallintaan eli mitkä eri tahot tuovat paineita, miten paineet vaikuttavat laadunhallintaan ja miten tilintarkastusyhteisö reagoi näihin paineisiin. Tarkoitus on havainnollistaa institutionaalista teoriaa kyseisessä ilmiökentässä. Lisäksi tarkastellaan, millaisia laadunhallinnan menetelmiä tilintarkastusyhteisöllä on yhtiön ja toimeksiantojen tasolla.

Tutkimus toteutettiin teoriaa havainnollistavana case-tutkimuksena. Empiirinen aineisto hankittiin haastattelemalla eri kokemustason tilintarkastajia yhdestä suomalaisesta suuresta kansainväliseen ketjuun kuuluvasta tilintarkastusyhteisöstä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksessa tunnistettiin, että laadunhallinnalle paineita tuovat kansainväliset tilintarkastusstandardit ja laadunhallintastandardi, tilintarkastuslaki ja PRH, ketju, asiakkaat, yleisö/media, yhtiön sisäiset liiketoiminnalliset tavoitteet ja kilpailu. Nämä institutionaaliset paineet voidaan institutionaalisen teorian mukaisesti luokitella pakottaviin, normatiivisiin, kopioinnista aiheutuviin ja taloudellisiin. Tilintarkastusyhteisö reagoi näihin maltillisilla institutionaalisen teorian mukaisilla suostumis- tai kompromissistrategioilla.

Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että eri instituutioilla ja niiden tuomilla paineilla on vaikutusta tilintarkastusyhteisön laadunhallintaan. Eri instituutiot tuovat erilaisia paineita, joista löytyy samoja tekijöitä aiempien institutionaalisen teorian tutkimusten kanssa. Oliverin (1991) viitekehys oli hyödyllinen reagointistrategioiden luokittelussa eli teorian soveltamisalue sopi myös tämän tutkimuksen ilmiökentälle. Tutkimus tuo uudesta näkökulmasta tietoa siihen, miten institutionaaliset tekijät liittyvät organisatorisiin strategisiin vastauksiin.