Lähdekielen ja kielitaitotason vaikutus vironkielisten suomenoppijoiden tuottamiin substantiivi- ja adjektiivirektioihin

Abstract

Tarkastelen maisterintutkielmassani, miten lähdekieli ja kielitaidon taso vaikuttavat vironkielisten suomenoppijoiden tuottamaan suomen kieleen. Aihetta lähestyn substantiivi- ja adjektiivirektioiden näkökulmasta. Kohderyhmänäni on taitotasoiltaan ≥B2 ja A2-tasoiset vironkieliset suomenoppijat Virossa. Verrokkiaineistona on samantasoisia venäjänkielisiä suomenoppijoita Venäjältä. Molemmat aineistot keräsin laatimallani rektiotestillä, jossa informanttien tuli täydentää 89 lauseeseen sulkeissa annettu sana oikeassa sijamuodossa.

Tutkimuksessani selvisi, että lähdekielestä (virosta) on edistyneille, ≥B2-tasoisille, suomenoppijoille ensisijaisesti hyötyä, sillä oppijat voivat käyttää viron kielen malleja hyödykseen tuottaessaan suomen kielen substantiivi- ja adjektiivirektioita. Virosta aiheutuu siis positiivista siirtovaikutusta. Tämä ilmenee erityisesti siinä, että vironkieliset hallitsevat testattavat rektiot verrokkiaineiston venäjänkielisiä paremmin.

Myös korkeasta kielitaidon tasosta on selkeästi hyötyä: edistyneet suomenoppijat osaavat substantiivi- ja adjektiivirektiot A2-tasoisia suomenoppijoita paremmin. A2-tasoisilla suomenoppijoilla on negatiivista siirtovaikutusta enemmän kuin edistyneillä, ja alkeistasolla vaikuttaakin siltä, että viron kieli johtaa suomenoppijoita harhaan. Negatiivisen siirtovaikutuksen osuus on alkeistasolla niin merkittävä, että verrokkiaineiston venäjänkieliset osaavat testatut rektiosijat vironkielisiä paremmin. Vasta korkeammalla kielitaitotasolla viron kieli helpottaa oikean rektiosijan tuottamista.

Lisäksi tutkimuksessani nousi esiin, että edistyneet vironkieliset suomenoppijat suosivat vastauksissaan illatiivia. Illatiivi toistuu järjestelmällisesti silloin, kun informantti on antanut väärän vastauksen. Illatiiviin on tutkimuksessani turvauduttu myös tilanteissa, joissa viron kielen mallin hyödyntäminen olisi johtanut oikeaan vastaukseen. Esitän tutkimukseni tulosten pohjalta, että edistyneitä vironkielisiä suomenoppijoita voisi opetuksessa rohkaista käyttämään viron kieltä entistä enemmän hyväkseen.