”MEDIAN NUORISOTAKUUTA KOSKEVAT DISKURSSIT 2010-LUVULLA” : Diskurssianalyysi Helsingin sanomien ja Turun sanomien nuorisotakuuta koskevista mielipide- ja pääkirjoituksista vuosina 2012–2019

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani nuorisotakuuta ja nuorisotyöttömyyttä median konstruoimana ilmiönä. Tutkimusaineistoni koostuu Helsingin sanomien ja Turun sanomien mielipide- ja pääkirjoituksista vuosilta 2012–2019. Metodologiana käytän diskurssianalyysia, joka perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimuskysymykseni ovat millaisia diskursseja nuorisotakuuta käsittelevissä mielipide- ja pääkirjoituksissa on paikannettavissa, ja miten mielipide- ja pääkirjoituksissa tuotetaan subjektien toimijuutta ja rakennetaan valtasuhteita. Paikansin aineistosta viisi diskurssia: puuttumisdiskurssi, aktivointidiskurssi, työllistyvyyden kehittämisdiskurssi, yhteisen vastuun diskurssi ja syrjäytymisdiskurssin.

Puuttumisdiskurssissa nuorisotakuu määritellään varhaiseksi puuttumiseksi työttömien nuorten riskeihin ja keskeisimmäksi huoleksi nuorten työttömyyden pitkittyminen. Useimmissa aineiston mielipidekirjoituksissa nuorisotakuu kuitenkin merkityksellistetään aktivoinniksi ja aktivointitoimenpiteeksi. Aktivointidiskurssissa nuoret asemoidaan päättäjien ja asiantuntijoiden toimesta joutilaan aktivoitavan ja passiivisen sosiaaliturvan hyväksikäyttäjän subjektipositioon. Nuoret itse ja heidän vanhempansa pyrkivät kuitenkin vastustamaan diskurssista käsin määriteltyjä positioita esittämällä vasta-asemointeja. Työllistyvyyden kehittämisdiskurssissa työttömien nuorten työelämävalmiuksia ja työllistyvyyttä on parannettava, koska nykyaikana työelämä on epävarmaa ja työurat sirpaleisia. Työttömien nuorten tulee siis kehittää tietojaan, taitojaan ja työelämävalmiuksiaan, joten työllistyvyyden kehittämisdiskurssissa koulutus määritetään parhaaksi keinoksi ehkäistä työttömyyttä ja syrjäytymistä, ja nuoret asemoidaan elinikäisen oppijan subjektipositioon.

Yhteisen vastuun diskurssissa vastuutetaan kaikkia yhteiskunnan tahoja osallistumaan yhteisiin talkoisiin eli nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Diskurssissa korostuu yhteinen vastuu nuorten työttömyydestä, yhteiskunnan hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, minkä seurauksena nuoret asemoidaan tulevaisuuden investoinniksi sekä tulevaisuuden tekijöiden subjektipositioon. Investoiminen nuoriin perustuu kuitenkin kollektiivisen toiminnan molemminpuolisuuteen ja vastavuoroisuuteen. Tutkimusaineistossani syrjäytymisellä viitataan useimmiten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiseen ja nuorisotyöttömyys rinnastetaan nuorten syrjäytymiseen, syrjäytymisriskiin ja ulkopuolisuuteen. Syrjäytymisdiskurssissa työttömät nuoret määritellään mielipide- ja pääkirjoituksissa usein suoraan syrjäytyneiksi tai vähintään syrjäytymisvaarassa oleviksi eli asemoidaan syrjäytyneiksi tai syrjäytymisriskissä olevien subjektipositioon.