Omaehtoinen lukeminen 5–6-luokkalaisten kokemana

dc.contributor.authorKaartinen, Lotta
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, luokanopett., OKL Turku|en=Educational Sciences, Primary Education|
dc.date.accessioned2019-11-26T11:49:19Z
dc.date.available2019-11-26T11:49:19Z
dc.date.issued2019-11-06
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia ajatuksia ja kokemuksia 5–6-luokkalaisilla oppilailla on omaehtoisesta lukemisesta ja sen merkityksestä sekä tarkastella oppilaiden lukemiseen sitoutumista. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti omaehtoiseen lukemistoon ja lukemiseen. Jotta lukeminen on mielekästä ja motivoivaa, tarjolla olevan lukemiston tulee olla lukijalle sopivaa ja mielenkiintoista, ja sen löytämiseen on tärkeää saada tukea ja toisaalta vapautta valita itse (Linna 1999, 18). Omaehtoisella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan siis lukemistoa, jonka valintaan oppilas on saanut itse vaikuttaa. Suomalaislasten lukutaito on yleisesti erinomainen, mutta lukemiseen sitoutuminen on ollut vaihtelevaa (Sulkunen 2013, 563). Lukemiseen sitoutuminen muodostuu lukuharrastuneisuuden määrästä ja laadusta sekä lukemiseen kohdistuneista asenteista. Tarkempi määritelmä lukemiseen sitoutumisesta on jaettu neljään eri elementtiin: lukemismotivaatio, luottamus omaan lukutaitoon, lukemisesta pitäminen ja sitoutuminen lukemisen opetukseen. (Sulkunen 2013, 562.) On siis selvää, että lukuharrastusta ei muodostu tai lukemiseen ei sitouduta ainoastaan hyvän teknisen lukutaidon pohjalta, vaan lukemiseen liittyvät kokemukset liittyvät siihen erottamattomasti. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2019. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen 5–6-luokkalaista oppilasta eräästä uusimaalaisesta alakoulusta. Tutkittavien vastauksista voitiin päätellä, että lapset ymmärtävät lukemisen tärkeyden, mutta motivoituminen lukemisen pariin on vaihtelevaa. Monipuolisen mediatarjonnan rinnalla lukeminen esiintyi osalle tylsänä vaihtoehtona, kun taas osa sai lukemisesta uppoutumisen kokemuksia. Vastauksista ilmeni myös kodin ja koulun merkitys lukuharrastuksen tukemisessa. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää niin opettajat, vanhemmat kuin muut lasten ja nuorten läheiset. Tulosten pohjalta lasten ja nuorten ympärillä olevat aikuiset voivat pohtia, miten he voivat omilla toimillaan tukea lasten ja nuorten lukuharrastusta ja lukemiseen sitoutumista.
dc.format.extent58
dc.identifier.olddbid165468
dc.identifier.oldhandle10024/148612
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/10958
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019111237723
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148612
dc.subjectOmaehtoinen lukeminen, lukemiseen sitoutuminen, lukuinto, lukutaito
dc.titleOmaehtoinen lukeminen 5–6-luokkalaisten kokemana
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kaartinen_Lotta_opinnayte.pdf
Size:
488.71 KB
Format:
Adobe Portable Document Format