Veronkiertodirektiivin arvioidut vaikutukset Suomen korkovähennysrajoituksiin

Abstract

Yrityksen saamia korkotuloja ja toisaalta maksamia korkomenoja on kohdeltu Suomen elinkeinoverotuksessa verrattain pitkään aivan kuten mitä tahansa muita elinkeinotoiminnan menoja ja tuloja. Korkomenojen rajoittamaton vähennyskelpoisuus on tarjonnut huomattavia verosuunnittelun mahdollisuuksia erityisesti kansainvälisesti toimiville konserneille, jotka ovat voineen vähentää verotuksessaan suuria määriä toiselle konserniin kuuluvalle yritykselle maksettuja korkomenoja.

Suomi rajoitti korkomenojen vähennysoikeutta vuonna 2013 asettamalla nettokorkomenon määrään perustuvan rajoituksen osaksi elinkeinoverolakia. Rajoitus koskee ainoastaan etuyhteysosapuolille maksettuja elinkeinotoiminnan tulolähteeseen lukeutuvia korkotuloja ja -menoja. Euroopan unioni antoi vuonna 2016 veron kierron estämistä koskevan direktiivin, joka EU:n jäsenmaiden tulee implementoida osaksi kansallista lainsäädäntöään vuoden 2019 alusta lukien. Direktiivi perustuu pitkälti OECD:n BEPS-hankkeeseen, joka tähtää kansallista veropohjaa rapauttavien toimenpiteiden ehkäisyyn.

Tutkielman tavoitteena on analysoida veronkiertodirektiivin odotettuja muutoksia Suomen verolainsäädäntöön ja arvioida näiden muutosten käytännön vaikutuksia verovelvollisille toimialoittain. Valtiovarainministeriö antoi vuoden 2018 alussa luonnoksen hallituksen esitykseksi uudeksi korkovähennysrajoitukseksi. Tutkielmassa analysoidaan luonnoksessa esitettyjä muutoksia suhteessa Suomen nykyiseen korkovähennysrajoitukseen.

Tutkielmassa käytetään aineistona hallituksen esitys -luonnosta sekä siitä annettuja asiantuntijalausuntoja. Tämän lisäksi tutkielmaa varten haastateltiin asiaan perehtynyttä veroasiantuntijaa. Tutkielma on käsiteanalyyttinen työ, jota täydennetään haastattelulla, hallituksen esitys -luonnoksesta annetuilla asiantuntijalausunnoilla sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä.

Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että veronkiertodirektiivi ei edellytä merkittäviä muutoksia nykyiseen EVL 18 a §:n mukaiseen korkovähennysrajoitukseen. Hallituksen esitys -luonnoksessa kuitenkin esitettiin huomattavasti direktiivin edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia kireämpää sääntelyä. Loppuvuonna 2018 annettu hallituksen esitys kuitenkin pitäisi Suomen korkovähennysrajoituksen lähes ennallaan. Merkittävin muutos vaikuttaisi olevan direktiivin vaatimus kaikkien korkomenojen ja -tulojen ottamiseksi sääntelyn piiriin tulolähteestä riippumatta.