Kannettavien älylaitteiden luotettavuus rytmihäiriöiden havainnoimisessa

dc.contributor.authorJartti, Olli
dc.contributor.departmentfi=Tietotekniikan laitos|en=Department of Computer Science|-
dc.contributor.facultyfi=Teknillinen tiedekunta|en=Faculty of Technology|-
dc.contributor.studysubjectLääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia
dc.date.accessioned2026-01-23T05:46:46Z
dc.date.available2026-01-23T05:46:46Z
dc.date.issued2023-12
dc.description.abstractYleisin sydämen rytmihäiriö on eteisvärinä ja vuonna 2017 arvioitiin, että sen esiintyvyys oli maailmanlaajuisesti noin 38 miljoonaa tapausta eli 0,5 % maailman väestöstä ja uusien tapausten määrä noin 3 miljoonaa tapausta eli 0,04 % maailman väestöstä. Vuonna 2017 eteisvärinän aiheuttamien vakavien tapausten osuus kaikista tapauksista oli 17 % ja vakavien tapausten osuus maailmanlaajuisesta kuolleisuudesta oli 0,5 %. Rytmihäiriöiden oireita ovat muljahdukset rinnassa, epäsäännöllinen tai epätasainen syke, sydämen lyömättä jättämisen tunne, sydämen tykytys, hengenahdistus ja huimaus. Nämä oireet aiheuttavat henkilölle usein huolta ja johtavat lisääntyneeseen terveyspalvelujen käyttöön. Oireiden kohtauksellisuus tekee diagnostiikasta erittäin haastavaa. Diagnoosiin on kuitenkin tärkeää päästä, etenkin silloin, kun tarvitaan jatkotutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi sykettä hidastavaa tai verta ohentavaa lääkitystä. Markkinoilla on viime vuosina yleistyneet erilaiset kannettavat optiset fotopletysmografia- (PPG) ja yksikanavaiset elektrokardiografia- (EKG) laitteet. Nämä laitteet soveltuvat erilaisten rytmihäiriökohtausten tiheyden toteamiseen ja seurantaan, mahdollisesti määrätyn lääkityksen tehon arviointiin, mahdollisen lisälääkityksen tarpeen arviointiin ja tiettyjen hengenvaarallisten rytmihäiriöiden toteamiseen. Laitteiden käyttö näissä sovelluksissa jakaa kuitenkin mielipiteitä laitteiden luotettavuudesta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kannettavien PPG- ja EKG-laitteiden luotettavuutta rytmihäiriöiden havainnoimisessa. Tutkimuksen kohteena ovat maailmanlaajuisesti kyseisten laitteiden käyttäjät sekä terveydenhuollon ammattilaiset. Tutkielman tavoitteena on tutkia ja tarkastella kyseisten laitteiden luotettavuuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja niiden tuottamia vääriä positiivisia rytmihäiriöilmoituksia sekä selvittää keinoja väärien positiivisten tapausten vähentämiseksi. Lisäksi tutkielman tavoitteena on kartoittaa mikä on terveydenhuollon ammattilaisten mielipide kannettavien laitteiden hyödyllisyydestä mahdollisten rytmihäiriöiden diagnostiikassa ja selvittää minkälaisia toiveita heillä on kannettaviin laitteisiin liittyen. Tutkielmassa haettiin aiheeseen liittyviä enimmäkseen englanninkielisiä julkaisuja eri tietokannoista. Tietokannat olivat IEEE, Google Scholar, PubMed, ScienceDirect ja Volter. Tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella, kannettavat laitteet ovat yleistymässä vauhdilla. Laitteissa on vielä kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat laitteiden sensitiivisyyteen ja spesifisyyteen ja sitä kautta väärien positiivisten rytmihäiriöilmoitusten syntymiseen. Terveydenhuollon ammattilaiset pitävät laitteita hyödyllisinä niiden mahdollistaman laajan monitoroinnin, varhaisen tunnistamisen ja seulomisen vuoksi, mutta uskovat laitteiden aiheuttavan terveydenhuollon ylikuormittumista ja ahdistuneisuutta käyttäjille. Yleisesti ottaen, laitteet nähdään hyödyllisinä, mutta ne vaativat laajempaa tutkimusta ja testausta.-
dc.format.contentfulltext-
dc.identifier.olddbid214258
dc.identifier.oldhandle10024/197276
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/891
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202601238147-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/197276
dc.titleKannettavien älylaitteiden luotettavuus rytmihäiriöiden havainnoimisessa-
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Jartti_Olli_kandidaatinTutkielma.pdf
Size:
915.75 KB
Format:
Adobe Portable Document Format