Kissan (Felis catus) katseenseuraamiskyky omistajan ja vieraan ihmisen kanssa

Abstract

Katseen seuraaminen on ollut monelle lajille evolutiivisesti merkittävä taito, josta on ollut apua erityisesti ravinnonhankinnassa ja petojen havaitsemisessa. Katseen seuraamista pidetään myös merkkinä mielen teoriasta ja kehittyneestä sosiaalisesta kognitiosta. Monien lajien on todettu kykenevän seuraamaan lajitovereidensa lisäksi myös ihmisen katsetta, mutta valtaosa tutkituista lajeista on ollut sosiaalisia eläimiä. Siksi tämän tutkimuksen kohteena oli kissa (Felis catus), jonka esi-isät eivät olleet sosiaalisia, mutta josta on kuitenkin kesyyntymisen seurauksena muovautunut ihmiselle läheinen, sosiaalinen lemmikki. Kissan on todettu monien sosiaalisten lajien lailla osaavan seurata ihmisen katsetta. Tämän lisäksi tutkimuksissa on havaittu kissojen käyttäytymisen eroavan ihmissuhteen läheisyyden perusteella esimerkiksi siten, että ne reagoivat voimakkaammin omistajansa ääneen kuin vieraan. Tämän perusteella voisi odottaa, että sama pätee myös katseen seuraamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, eroaako kissan katseen seuraaminen omistajan ja vieraan ihmisen välillä. Katseen seuraamista testattiin muidenkin lajien kanssa käytetyllä seinätestillä, jolla testattiin kissan geometrista katseen seuraamista näköesteen taakse. Odotuksena oli, että kissat seuraisivat omistajan katsetta useammin, mutta kokeen tulokset osoittivat hypoteesin vääräksi, eikä katseen seuraaminen eronnut omistajan ja vieraan ihmisen välillä. Tulosta voi selittää esimerkiksi katseen seuraamisen tarpeettomuus kissan esi-isillä, mikä näkyy edelleen katseen vähäisenä merkityksenä kissan kommunikaatiossa.