Puutiaisten (Ixodes spp.) levinneisyys Suomessa vuonna 2014

dc.contributorMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Faculty of Mathematics and Natural Sciences, Biologian laitos . Biodiversiteetti- ja ympäristötiede-
dc.contributor.authorLaaksonen, Maija
dc.contributor.departmentfi=Biologian laitos|en=Department of Biology|
dc.contributor.facultyfi=Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Mathematics and Natural Sciences|-
dc.contributor.studysubjectfi=Biodiversiteettitutkimus|en=Biodiversity Research|
dc.date.accessioned2016-05-23T06:12:46Z
dc.date.available2016-05-23T06:12:46Z
dc.date.issued2016-05-23
dc.description.abstractTutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää puutiaisten (Ixodes spp.) levinneisyyttä Suomessa vuonna 2014. Tarkoituksena oli samalla selvittää puutiaisten mahdollista runsastumista ja esiintyvyyttä ennakoivia tekijöitä sekä puutiaislevitteisten tautien (borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen) esiintyvyyttä. Menetelmänä käytettiin valtakunnallista kyselytutkimusta, jossa ihmiset kertoivat internetissä olleelle kyselytutkimuslomakkeelle puutiaishavainnoistaan vuonna 2014. Kyselylomakkeeseen oli mahdollista vastata touko–marraskuun välisenä aikana. Vastauksista analysoitua puutiaistilannetta verrattiin viimeiseen kattavaan puutiaisten levinneisyyttä koskevaan tutkimukseen Suomessa vuosilta 1956–1958. Vertailun avulla saatiin tietoa puutiaisten levinneisyysalueen muutoksista. Tulokset osoittivat, että puutiaiset ovat levinneet yhä pohjoisemmaksi Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Havaintojen ja ihmisten kertomien kokemusten perusteella voitiin olettaa, että puutiaiskanta on myös paikoin runsastunut Suomessa. Puolet puutiaishavainnoista oli tehty eläimestä, joista suurin osa oli koirasta. Eniten havaintoja kertyi niityiltä ja heinikoilta, ja suurin osa näistä oli eläimestä tehtyjä havaintoja. Ihmisistä tehtyjä havaintoja tehtiin eniten puistoilta tai pihoilta. Eniten puutiaishavaintoja tehtiin touko–kesäkuussa, jonka jälkeen havaintomäärät vähenivät. Puutiaishavaintojen määrät eri säätiloissa ja kellonaikoina olivat todennäköisesti yhteydessä ihmisten aktiivisuuteen, sillä havaintoja kertyi eniten päiväsaikaan aurinkoisella ja puolipilvisellä säällä. Borrelioosin diagnoosin oli ilmoittanut saaneensa 110 havainnoitsijaa ja puutiaisaivokuumeen diagnoosin 1 havainnoitsija. Eniten diagnoosiin johtaneita havaintoja tehtiin niinä kuukausina ja niissä ympäristöissä, joissa puutiaishavaintojakin tehtiin eniten. Syyksi puutiaisen yleistymiseen on epäilty ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia suoraan puutiaisiin tai välillisesti isäntäeläimiin. Ilmaston yhä lämmetessä ja kasvukauden pidentyessä, puutiaiset todennäköisesti jatkavat levittäytymistä pohjoisemmaksi ja puutiaisten vuosittainen aktiivinen aika pidentyy. Tämän myötä voidaan myös olettaa, että puutiaisten levittämät taudit yleistyvät ja leviävät yhä laajemmalle Suomessa.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentfulltext
dc.identifier.olddbid138671
dc.identifier.oldhandle10024/123578
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/17129
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2016052312620-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/123578
dc.titlePuutiaisten (Ixodes spp.) levinneisyys Suomessa vuonna 2014-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
gradu2015Laaksonen.pdf
Size:
1008.82 KB
Format:
Adobe Portable Document Format