”Päivä päivältä irtaudut kaikesta ympärilläsi” : Ympäristötunteet Liinu Grönlundin ja Okku Nuutilaisen videotaideteoksessa Observe These Words (2020)

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Liinu Grönlundin ja Okku Nuutilaisen videotaideteosta Observe These Words (2020). Tutkin teoksessa esiintyvää ympäristöahdistuksen tunnetta niin ympäristöeettisessä kuin posthumanistisessa teoriakehyksessä. Päätutkimuskysymykseni on: Kuinka Observe These Words -teos aiheuttaa ympäristöahdistusta? Tätä kysymystä selvittääkseni perehdyn ensin toissijaiseen tutkimuskysymykseen: Millä tavoin luonto ja ihminen on asetettu vastakkain teoksessa, ja millainen niiden suhde toisiinsa on? Tutkittuani näitä kysymyksiä perehdyn siihen, millaisilla tavoilla teos voi myös herättää toivoa ja antaa mahdollisuuksia kuvitella ihmisen ja luonnon suhdetta toisin.

Lähestyn teosta kyseenalaistamalla luonto–ihminen-dualismin muiden muassa Bruno Latourin tutkimukseen ja ympäristöetiikan keskusteluihin nojaten. Lisäksi käytän uusmaterialistisissa tutkimuksissa yleistä rihmaston käsitettä sekä Donna Harawayn kumppanuuslajeja koskevaa tutkimusta ihmisen ja luonnon suhteen muotoutumisen ymmärtämiseen. Luonto–ihminen-dualismi johdattaa minut teoksessa ilmenevän ympäristöahdistuksen äärelle. Pohdin ympäristöahdistuksen tunteen syntymistä ihmisen vallan kautta. Tarkastelen myös sitä, kuinka ilmastonmuutosta ja ilmastotunteita on käsitelty lamaantumisen ja hyperobjektin käsitteiden avulla. Nämä teemat vievät tutkimuksen toivon tematiikan äärelle. Käsittelen toivoa affektina, ja lisäksi käytän muun muassa queer-ekologian käsitettä uusien tulevaisuuskuvien ja ihmisen ja luonnon suhteiden ymmärtämiseen.

Tutkielmassa käy ilmi, että Observe These Words -videotaideteos herättää ympäristöahdistuksen tunnetta kuvaamalla ihmisen ja luonnon vaikeaa suhdetta toisiinsa. Teoksessa ihmisen rakentama elinympäristö sammakoille esiintyy osin epäluonnollisena. Sammakot muotoutuvat rihmastoissa, joissa ihminen on luonut niiden ympäristön ja puitteet niiden selviytymiselle. Ihmisen käyttämä valta niin teoksen sammakoihin kuin koko maapalloon herättää erilaisia ympäristötunteita, joista päällimmäisenä on havaittavissa ympäristöahdistus. Ympäristöahdistus syntyy syyllisyydestä ja siitä, että yksilö tunnistaa oman vaikutusvaltansa rajallisuuden. Kuitenkin katsomalla teosta toisin esimerkiksi toivon ja queer-ekologian käsitteillä, voidaan huomata, että ihmisen ja eläinten suhde näyttäytyy myös hoivaavana ja välittävänä.