Valtaa ja valintoja : Karjalan kirkonarkistojen evakuoiminen talvi- ja jatkosodassa

Abstract

Arkistojen rooli sotatilassa sekä niihin liittyvät vallankäyttö ja arvonmääritys ovat aiheita, joita historiantutkimuksessa tai arkistotieteessä ei kovinkaan paljoa ole tutkittu. Etenkin sotatilaan liittyvä kiireellinen arvonmääritys on ollut varsin vähäisesti esillä, vaikka esimerkiksi Suomen viime sodissa tällaista tapahtui useita kertoja. Tässä tutkimuksessa pohdin, minkälaista vallankäyttöä ja arvonmääritystä kirkonarkistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodassa liittyi, ja minkälaisia tapahtumatyyppejä voidaan evakuoimisprosessissa havaita. Tutkimukseni pääpaino on Viipurin kaupungin evankelis-luterilaisissa kirkonarkistoissa, joiden avulla peilaan myös muiden Karjalan seurakuntien tapahtumia. Tutkimuksessani keskityn ennen kaikkea talvi- ja jatkosodan aikaisiin tapahtumiin, mutta jonkin verran ajallinen rajaukseni yltää myös sotia edeltäneisiin ja seuranneisiin vuosiin.

Aineistona käytän Viipurin tuomiokapitulin pöytäkirjoja sekä lähetettyjen kirjeiden ja päätösten konseptikirjoja. Näiden ohella käytän myös aikalaiskuvauksia, seurakuntien työntekijöiden muistelmia tapahtuneesta ja kristillisen Kotimaa-lehden julkaisuja. Teoreettisena ohjenuorana toimivat hermeneuttinen analyysi sekä tyypittely, joidenka ohella keskeisiin käsitteisiin kuuluvat myös arkistotieteelliset termit vallasta ja arvonmäärityksestä.

Tämän tutkimuksen pohjalta ilmeni, että vallankäyttöä ja arvonmääritystä esiintyi talvi- ja jatkosodan aikana monissa eri tilanteissa. Vaikka kirkonarkistoissa noudatettiinkin tuolloin voimassa olleita lakeja ja ohjeita, myös yksilölliset arvot ja valinnat vaikuttivat siihen, mitä kaikkea arkistoainesta lopulta onnistuttiin pelastamaan. Vastakkainasetteluja esiintyi esimerkiksi silloin, kun vanhin, käytöstä poistunut arkistoaines lähetettiin heti turvaan sodan jaloista, mutta jatkuvasti käytössä olleet asiakirjat pidettiin lähellä sotatoimialuetta tuhoutumisen uhallakin. Asiakirjojen tapahtumapoluissa voidaan erottaa viisi erilaista päätyyppiä: turvaan vieminen jo ennen sotaa, evakuoiminen sotatilan aikana, piilottaminen, tuhoutuminen ja menettäminen vihollisen käsiin. Lisäksi on mahdollista, että joitakin asiakirjoja on kadonnut, mikä näin ollen muodostaisi kuudennen tapahtumatyypin, mutta käytännössä etenkin talvisodan kohdalla voidaan puhua viidestä päätyypistä.