Euroopan keskuspankin ennakoivan viestinnän vaikutus eurooppalaisten yritysten luottokelpoisuuteen

dc.contributor.authorKuismanen, Viivi
dc.contributor.departmentfi=Laskentatoimen ja rahoituksen laitos|en=Department of Accounting and Finance|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.date.accessioned2021-06-16T21:01:36Z
dc.date.available2021-06-16T21:01:36Z
dc.date.issued2021-06-09
dc.description.abstractKeskuspankkien toimet ovat olleet viimeisten vuosien aikana runsaasti esillä ja rahapolitiikka on saavuttanut suuren roolin taloudessa. Epätavanomainen rahapolitiikka ja arvopaperien ostot ovat olleet keskeinen talouden tilaan vaikuttamisen keino, eikä rahapolitiikan kehityssuunta ole viime aikoina muuttunut etenkään koronakriisin aiheuttaman taloudellisen uhan myötä. Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti uuden hätärahoitusohjelman PEPP (Pandemic Emergency Programme) vuonna 2020, jonka tavoitteena on ollut säilyttää rahoitusolot hyvinä euroalueella. Keskuspankkien epätavanomaisen rahapolitiikan ja tarkemmin ennakoiva viestinnän vaikutuksia on tutkittu viimeisimpien vuosien aikana runsaasti ja ennakoivan viestinnän on havaittu parantava yritysten toimintaedellytyksiä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tämän tutkimuksen tarkoitus on jatkaa edellä mainittua tutkimussuuntaa ja keskittyä tarkastelemaan EKP:n harjoittaman PEPP-ohjelmaan liittyvän kriisiviestinnän vaikutuksia yritysten luottokelpoisuuteen. Tutkielmassa käydään läpi lyhyesti EKP:n tavanomaisen rahapolitiikan periaatteet, jonka jälkeen perehdytään tarkemmin epätavanomaiseen rahapolitiikkaan. Epätavanomaista rahapolitiikkaa tarkastellaan niin kirjallisuuskatsauksen kuin aihealueesta löytyvän tutkimustiedon avulla. Ennakoiva viestinnän vaikutuksia eurooppalaisten yritysten luottokelpoisuuteen tarkastellaan käyttäen luottoriskin mittarina CDS-indeksiä ja tutkimusmenetelmäksi on valittu tapahtumatutkimus. Tapahtumatutkimuksen avulla tutkimuksessa on tarkoituksena löytää epänormaaleja tuottoja. Epänormaalien tuottojen tilastollista merkitsevyyttä arvioidaan käyttäen t-testiä. Tutkielman johtopäätöksenä on, että EKP:n ennakoivan viestinnän ei todeta vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi valittuina tapahtumapäivinä. Tulokset osoittavat, että valittujen tapahtumapäivien ympärillä tuotot vaihtelevat runsaasti. Tuloksista ei voida siten vetää yksiselitteisesti johtopäätöstä, että ennakoiva viestintä laskee CDS-sopimusten hintoja. Ennakoivan viestinnän havaitaan vaikuttavan merkittävimmin valituista tapahtumapäivistä ensimmäisen kohdalla. Vähenevän vaikutuksen voidaan arvioida johtuneen koronavirusepidemian aiheuttaman markkinahäiriön pienentymisestä ajan kuluessa.
dc.format.extent61
dc.identifier.olddbid169163
dc.identifier.oldhandle10024/152284
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22901
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021061637649
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/152284
dc.subjectennakoiva viestintä, Euroopan keskuspankki, tapahtumatutkimus
dc.titleEuroopan keskuspankin ennakoivan viestinnän vaikutus eurooppalaisten yritysten luottokelpoisuuteen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutukset yrityksen luottokelpoisuuteen.pdf
Size:
911.14 KB
Format:
Adobe Portable Document Format