Yksilö- ja joukkueurheiluvalmentajien terveysnäkemykset ja -käyttäytyminen sekä heidän toteuttamansa terveyskasvatus

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksilö- ja joukkueurheiluvalmentajien ter-veysnäkemyksiä ja -käyttäytymistä sekä heidän toteuttamaansa terveyskasvatusta. Val-mentajat jaoteltiin sen mukaan, toimiko valmentaja yksilö- vai joukkueurheilun parissa. Tutkimuksen kohdejoukoksi rajattiin 13–20-vuotiaiden nuorten valmentajat. Vastaajia tutkimukseen pyrittiin saamaan satunnaisotannalla eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa joukkuelajeja edustavat jalkapallo, jääkiekko ja salibandy ja yksilölajeja yleisurheilu, hiihto ja uinti. Tutkimukseen vastasi 98 urheiluvalmentajaa.

Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa aineisto kerättiin Webropol-tutkimuslomakkeella. Strukturoitu kysely toimitettiin sähköpostit-se urheiluseurojen edustajille, jotka välittivät kyselyn edelleen seuransa juniorivalmenta-jille. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin tilastollisin menetelmin ristiintaulukointia hyödyntäen. Tilastollisia merkitsevyyksiä mitattiin nonparametrisella Kruskal-Wallis testillä.

Tutkimustulokset osoittivat, että terveysnäkemyksiin ja -käyttäytymiseen sekä terveys-kasvatukseen on yhteydessä se, toimiiko valmentaja yksilö- vai joukkueurheilussa. Ter-veysnäkemyksillä, -käyttäytymisellä ja -kasvatuksella oli eroja yksilö- ja joukkueurheilu-valmentajien välillä. Tulosten mukaan yksilövalmentajat noudattivat terveyskäyttäyty-misen osalta terveellisempiä elämäntapoja joukkuevalmentajiin verrattuna. Valmentajien terveysnäkemyksillä oli yhteys valmentajien toteuttamaan terveyskasvatukseen.

Johtopäätöksenä voidaan pitää, että yksilö- ja joukkueurheilulajien valmentajien terveys-näkemyksien yhteys voi vaikuttaa heidän toteuttamaansa terveyskasvatukseen. Tuloksis-ta voidaan päätellä, että yksilö- ja joukkueurheiluvalmentajien terveysnäkemyksissä ja -käyttäytymisessä on eroavaisuuksia terveyskasvatuksen lisäksi. Tämän lisäksi urheilu-valmentajien terveysnäkemykset ja -käyttäytyminen ovat samankaltaisia kuin muulla väestöllä Suomessa.