Perhevapaiden jakamista koskevat mielipiteet ja niissä tapahtuneet muutokset vuosina 2012 ja 2022
Ladataan...
1.03 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset6
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten suhtautumista perhevapaiden jakamiseen vanhempien kesken. Tutkimuksessa analysoidaan perhevapaiden jakamista koskevia mielipiteitä sekä niiden ajallista muutosta vuosien 2012 ja 2022 välillä. Lisäksi tarkastellaan sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä perhevapaiden jakamista koskeviin mielipiteisiin tarkasteluvuosina 2012 ja 2022.
Aineistona käytetään International Social Survey Programme (ISSP) Perhe, työ ja sukupuoliroolit -aineistoja vuosilta 2012 ja 2022. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Analyysimenetelminä hyödynnettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Ristiintaulukoinnin avulla tarkastellaan sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä perhevapaiden jakamista koskeviin mielipiteisiin. Binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla selvitetään, mitkä sosiodemografiset tekijät ovat yhteydessä perhevapaamielipiteisiin, kun muut tekijät vakioidaan.
Tulosten perusteella suomalaisten suhtautuminen perhevapaiden jakamiseen vanhempien kesken on muuttunut merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2022 hieman yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että perhevapaat tulee jakaa puoliksi vanhempien kesken, kun vuonna 2012 vain alle puolet oli tätä mieltä. Samaan aikaan kuitenkin melko suuri osa suomalaisista on edelleen vuonna 2022 sitä mieltä, että äidin tulisi pitää vapaista suurempi osa. Tulos osoittaa, että Suomessa ilmenee rinnakkain kaksi ideaalia vanhemmuuden mallia.
Sosiodemografisten tekijöiden osalta havaitaan, että miesten ja naisten mielipiteet perhevapaiden tasan jakamisesta ovat lähentyneet toisiaan kymmenen vuoden tarkasteluajanjaksolla. Muutos on tapahtunut siten, että myös miehet ovat yhä useammin sitä mieltä, että perhevapaat tulee jakaa tasan. Perheeseen liittyvillä tekijöillä havaittiin olevan yhteys perhevapaamielipiteisiin. Ne suomalaiset, joilla oli 2 lasta olivat lapsettomia useammin sitä mieltä, että äidin tulee pitää vapaista suurempi osa. Harvempi sosiodemografinen tekijä selittää enää vuonna 2022 perhevapaisiin liittyviä mielipiteitä, kun vuonna 2012 eroja oli havaittavissa enemmän.
Tulokset saattavat viitata suomalaisessa yhteiskunnassa meneillään olevaan kulttuuriseen muutokseen kohti tasa-arvoisemman vanhemmuuden ihannetta. Samalla ne paljastavat jännitteen normatiivisten ihanteiden ja perhevapaiden käytäntöjen välillä. Perhevapaiden jakamiseen liittyvät mielipiteet muotoutuvat yksilöiden elämäntilanteiden, kulttuurin ja perhepolitiikan asettamien raamien vuorovaikutuksessa.