Sopimus yhteistyömekanismina – kyselytutkimuksen aineistoraportti

Abstract

<p>Tässä aineistoraportissa kuvataan "Sopimus yhteistyömekanismina" -tutkimuksen ensim-mäisessä vaiheessa toteutetun kyselytutkimuksen tulokset. Kyselyyn vastasi 65 henkilöä. Vastauksia analysoitiin strukturoitujen kysymysten osalta määrällisesti, ja tulokset on esi-tetty raportissa pääasiassa suorina jakaumina. Avoimia kysymyksiä analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla ja teemoittelemalla. </p><p>Kyselyyn osallistuneiden vastaajien edustamat yritykset ovat alihankkija- ja asiakassuun-nassa hyvin verkottuneita ja suurelta osin hyvin riippuvaisia erityisesti komponenttitoimit-tajistaan, raaka-ainetoimittajistaan sekä erilaisten palveluiden tarjoajista. Näillä toimijoilla on merkittävä rooli vastaajien edustamien yritysten kokonaistoimitusten onnistumisessa. </p><p>Asiakkaiden kanssa tehdään erityisesti tuotekehitysyhteistyötä ja suunnitteluyhteistyötä. Alihankkijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu tuotekehitysyhteistyön lisäksi aikataulujen yhteensovittaminen sekä laadunhallinta. Sekä asiakkaiden että yksittäisten alihankkijoiden ja aliurakoitsijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on tarkoitettu pääosin pitkäaikaiseksi, yhteydenpito on jatkuvaa ja muodollista ja yhteistyöstä ja yhteydenpidosta on sovittu kirjallisesti tai suullisesti. Yhteistyötä molempien toimijoiden kanssa tuetaan eni-ten säännöllisin tapaamisin, mutta yhteyttä pidetään myös etänä sekä sähköpostein että puhelimitse. Lisäksi erilaisia työkaluja käytetään yhteistyösuhteen tukemisessa apuna. </p><p>Verkostomaisempi yhteistyö esimerkiksi useiden alihankkijoiden tai aliurakoitsijoiden kanssa, asiakkaan tai loppukäyttäjän muiden sopimuskumppanien tai muiden toimijoiden kanssa on selvästi kertaluontoisempaa, yhteydenpito satunnaisempaa ja vapaamuotoisempaa, eikä yhteistyöstä ole sovittu yhtä usein kuin asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa. Vaikka yritysverkostoista puhutaan tieteellisessä kirjallisuudessa yhä enemmän, kyselyyn osallistuneiden vastaajien edustamissa yrityksissä tällainen yhteistyö keskittyy vastausten perusteella enemmän yksittäisiin projekteihin kuin koko yrityksen toimintaan. Yksinkertainen veturivetoinen verkosto on todellinen ja käytettykin tapa toimia, mutta suurempaa koordinaatiota ja osapuolten välistä yhteistoimintaa vaativaa verkostoa käytetään vain satunnaisesti ja harvoin. </p><p>Vastaajien edustamissa yrityksissä käytetään melko paljon erilaisia yhteistyösopimuksia yhteistyösuhteiden hallintaan. Käytetyimpiä yhteistyösopimuksia olivat tutkimus- ja tuotekehityssopimukset sekä myynti- ja markkinointiyhteistyötä koskevat sopimukset. Lisäksi käytetään konsortiosopimuksia ja yhteisyrityksiä. Avointen vastausten mukaan esimerkiksi vuosisopimuksia, puite- ja raamisopimuksia sekä toimitus-, projekti-, hankinta- ja salassapitosopimuksia pidetään yhteistyösopimuksina. Vastaajat näkivät siis myös "perintei-semmissä" sopimuksissa yhteistyösopimuksellisia piirteitä. </p><p>Asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävät sopimukset ovat useimmiten kirjallisia. Siirtyminen kauemmas toimitusketjun lähimmistä toimijoista vähentää selvästi kirjallista sopimista. Yleisimmin käytettyjä yhteistyötä sääteleviä sopimusehtoja olivat riidanratkaisuehdot, sopimuksen muuttamista koskevat ehdot, konfliktinhallintaehdot, yhteydenpitoon liittyvät ehdot, yhteistä aikataulun hallintaa koskevat ehdot sekä laadunhallintaa koskevat ehdot. Jotkut yritykset käyttävät myös open books -ehtoja useiden alihankkijoidensa tai aliurakoitsijoidensa kanssa. Yleisellä tasolla vähiten arvioitiin käytettävän open books -ehtoja, insentiivi- ja riskienjakoehtoja sekä ehtoja, jotka antavat toiselle osapuolelle oikeuden tehdä tietyissä tilanteissa toista osapuolta sitovia päätöksiä tai oikeustoimia. </p><p>Vastaajat kokivat sopimusten tukevan yhteistyötä pääosin hyvin. Sopimusneuvotteluilla on vastausten perusteella keskeinen rooli toimivan yhteistyön varmistajana. Myös selkeä sopimus edistää yhteistyötä. Useimpien vastausten mukaan sopimukset eivät sellaisenaan haittaa yhteistyötä, mutta tietynlaiset ehtotyypit kuten IPR- ja salassapitoehdot, muutostenhallintaa koskevat ehdot, sopimussakot sekä eksklusiivisuusehdot ovat luonteeltaan sellaisia, joista on teknisesti vaikea sopia tai ne saattavat muutoin vaikeuttaa yhteistyötä. Myös sopimusten epätäydellisyys vaikeuttaa yhteistyösuhteen hallintaa. Lisäksi yhteistyösuhteen toimivuutta hankaloittaa toisen osapuolen kannalta kohtuuttomat sopimusehdot sekä sopimuksen tai sopimusneuvottelujen väärä fokus. </p><p>Vastausten perusteella keskeistä on laatia selkeä sopimus, koska erityisesti sopimuksen epäselvyys ja epätäydellisyys olivat yhteistyön onnistumista uhkaavia tekijöitä. Tiettyjen ehtojen muotoiluun sekä yhteistyön kannalta haitallisiin muihin sopimuksellisiin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota sopimusta laadittaessa. </p><p><br /></p>